Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

VNK julkaisi muistion koronaväsymyksestä – tärkeintä väsymyksen ehkäisyssä on ihmislähtöinen tapa toimia

Valtioneuvoston kanslia
20.7.2021 16.48
Tiedote 444/2021

Valtioneuvoston kanslian Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hanke edistää käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa.

Hankkeen työryhmä (Markus Kanerva, Matti Heino, Maarit Lassander, Ville Ojanen ja Lauri Sääksvuori) julkaisi muistion koronaväsymyksestä ja sen lievittämisestä pohjautuen WHO:n vastaavaan raporttiin ja viimeaikaiseen tutkimukseen. 

”Koronaväsymyksellä tarkoitetaan sitä, miten ihmisillä on taipumusta väsyä rajoituksiin ja tämän myötä alkaa käyttäytyä riskialttiimmin. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta väsymyksestä, johon auttaisi lepo tai loma. Tiukkojen rajoitusten jälkeen helpottunut tilanne ei välttämättä toimi palautumispaikkana, jos näköpiirissä on kriisin jatkuminen. Vaikka rokotusten eteneminen on tuonut toiveikkuutta, on tärkeää myös huomioida, että rajoitukset tulevat jatkumaan, ja niiden myötä koronaväsymystä tullaan kokemaan myös kesän jälkeen”, sanoo Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Maarit Lassander valtioneuvoston kansliasta.

Muistiossa todetaan, että koronaväsymys pitää sisällään tottumista, turhautumista ja pyrkimystä normaaliin. Koronakriisi on muistion mukaan henkisesti erityisen haastava, sillä se vaatii ihmisiltä jatkuvaa sopeutumista uuteen. Samalla kriisi luo epävarmuutta siitä, millaista arkea kannattaa missäkin rajoitusten vaiheessa rakentaa. Tämän myötä vapauden kaipuu ja sisäinen tarve hallita omaa elämää kasvaa. 

”Päätöksenteossa joudutaan reagoimaan tilanteeseen, josta ei ole aikaisempaa kokemusta, eikä tarkkaa tietoa niiden vaikuttavuudesta, seurauksista tai kohtuullisuudesta. Muistiossa suositellaankin tiettyjä strategioita päätöksentekijöille ja viestijöille. Niiden avulla voidaan ennakoida haastavia vaiheita ja lisätä ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä”, Lassander toteaa.

Muistiossa todettuja strategioita koronaväsymyksen torjumiseen ovat esimerkiksi tutkimusten ja kyselyjen säännöllinen seuraaminen tilannekuvan parantamiseksi. Suomalaisille tutkimustietoa tuottaa esimerkiksi Kansalaispulssi. Lisäksi yksilöiden ja yhteisöjen osallistaminen ratkaisujen laatimiseen lisää kokemusta siitä, että jokainen voi osaltaan vaikuttaa koronakriisin hallintaan. Muistiossa myös todetaan, että koronakriisiin liittyvien vaikeuksien huomioiminen on tärkeää, sillä kriisi on kohdellut ihmisiä hyvin eri tavoin.

Pandemiaväsymysmuistion voi kokonaisuudessaan lukea Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen sivustolta.

Lisätietoja: Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Maarit Lassander, p. 0295 160 037, [email protected], valtioneuvoston kanslia