Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Vuoden 2021 talousarvioesitys rakentaa tietä ulos koronakriisistä

Valtioneuvoston viestintäosastoValtiovarainministeriö 16.9.2020 16.43
Tiedote 580/2020

Hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen kriisin yli mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin. Elvyttävä talousarvioesitys vuodelle 2021 rakentaa tietä ulos koronakriisistä ja jatkaa hyvinvointivaltion kehittämistä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen kriisissä sekä edellytyksien luominen talouden ja työllisyyden ekologisesti kestävälle toipumiselle. Hallitus päätti merkittävistä panostuksista työllisyyteen, ilmastoon, osaamiseen, kuntien peruspalveluihin sekä teollisuuden kilpailukykyyn. Tehdyillä päätöksillä edistetään hyvinvointivaltion kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä. 

Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.

Hallitus vähentää ilmastopäästöjä ja tukee talouden kehittymistä uudistamalla energiaverotusta ja tukemalla teollisuuden sähköistymistä. EU:n elpymisrahoituksen avulla luotavan Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on ohjata useamman vuoden aikana 0,9–1,2 miljardia euroa suoraan vihreän siirtymän tukemiseen. Hallituksen budjettiriihessä päättämät pitkäjänteiset teollisuus-, energia- ja veropolitiikan ratkaisut vahvistavat Suomea turvallisena, ennakoitavana ja kilpailukykyisenä maana investoida sekä työllistää.

Talousarvioesitys luo myös edellytyksiä osaamistason ja työllisyyden kestävälle kasvulle uudistamalla oppivelvollisuuden jatkumaan 18 ikävuoteen asti, panostamalla jatkuvaan oppimiseen sekä alentamalla varhaiskasvatusmaksuja.

Hallitus esittää koronavirustilanteen välittömiin kustannuksiin, koronasta aiheutuvan hoito- ja palveluvelan purkuun sekä kuntatalouden tukemiseen yhteensä noin 4 miljardin euron kokonaisuutta. Välittömiin koronaan liittyviin menoihin esitetään tässä vaiheessa yhteensä noin 2 miljardin lisäystä vuosille 2020 ja 2021. Kustannukset korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttää. Lisäksi kuntataloutta ehdotetaan tuettavaksi yhteensä 1,45 miljardin tukipaketilla syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä ja vuoden 2021 talousarvioesityksessä. Lisäksi hallitus sitoutuu purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.

Rahapelituottojen alentuessa edunsaajien rahoitus turvataan vuoden 2021 osalta.

Hallitus esittää yhteensä noin 130 miljoonan euron valtuutta ja 13,5 miljoonan euron määrärahaa kolmelle uudelle väylähankkeelle (Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen, Vt 4 Äänekoski–Viitasaari-tieosuuden kehittäminen, Tampere–Jyväskylä-radan parantamisen 1. vaihe).

Vuoden 2021 talousarvioesityksen loppusumma on 64,2 miljardia euroa. 

Hallitus linjasi työllisyyttä kasvattavista toimista ja nostaa työllisyystavoitettaan

Hallitus kokoaa budjettiriihessä kattavan työllisyyskokonaisuuden, jossa on mukana systeeminen muutos kohti Pohjoismaista työllisyyspalvelumallia, nuorten työllisyyttä ja koko väestön koulutustasoa parantavia toimia sekä kokonaisuus yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamiseksi. Hallitus antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen tasapainoinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista. Esitystä työmarkkinaosapuolilta edellytetään marraskuun 2020 loppuun mennessä. Mikäli toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020.

Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.

Hallitus on myös sitoutunut lainsäädännöllisin keinoin edistämään palkka-avoimuutta. Toimivien työmarkkinoiden takaamiseksi hallitus tulee toteuttamaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämisen työryhmän 14 toimenpide-ehdotusta.

Työllisyystoimenpiteet on kuvattu tarkemmin budjettiriihestä julkaistavissa pöytäkirjamerkinnöissä. 
Liite 1: Hallituksen työllisyystoimet budjettiriihessä 2020

Kuntatalouteen ja kuntien peruspalveluihin merkittävä 1,45 miljardin tukipaketti

Koronavirus on vaikuttanut kuntien taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi muun muassa alentuneiden verotulojen kautta. Kun tämä yhdistetään usean kunnan jo aiemmin vaikeutuneeseen taloustilanteeseen, on monille kunnille aiheutunut suuria haasteita. Hallitus reagoi kuntatalouden vaikeaan tilanteeseen jo kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa mittavalla tukikokonaisuudella, jota on tarkoitus edelleen korottaa syksyllä annettavassa lisätalousarvioesityksessä.

Kuntataloutta ehdotetaan tuettavaksi edelleen vuonna 2021 mittavalla kokonaisuudella. Peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus, josta 20 miljoonaa euroa kohdennetaan harkinnanvaraiseen korotukseen. Korotus kohdistetaan lähtökohtaisesti käyttäen samoja jakoperusteita kuin vuoden 2020 tukipaketissa. Lisäksi yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus edelleen vuodelle 2021 (vuositason kokonaisvaikutus 550 miljoonaa euroa). Valtio korvaa kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti koronaan välittömästi liittyvät testaus- ym. menot.  

Lisäksi syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on tarkoitus osoittaa yhteensä 600 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuuksien kertaluonteinen lisäys on 400 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa vuodelle 2020.

Hallitus aloittaa monivuotisen hoito- ja palveluvelan purkamiseen kohdentuvan sote-palveluiden saatavuutta tukevan uudistuskokonaisuuden valmistelun. Hallitus sitoutuu purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.

Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 12,5 miljardia euroa vuonna 2021. Valtionavut kasvavat vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 0,9 miljardia euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 8,7 miljardia euroa, mikä on noin 0,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Vuoden 2021 talousarvioesityksessä kuntatalouteen kohdentuu merkittäviä uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa oppivelvollisuuden laajentamiseen ja hoivahenkilöstön sitovaan vähimmäishenkilöstömitoitukseen. Uudistusten vaikutus kuntien talouteen nousee monissa tehtävissä asteittain. Kunnat saavat laajeneviin tehtäviinsä täyden valtionrahoituksen. Esimerkiksi hoivahenkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen vaikutus vuonna 2021 on 53 miljoonaa ja nousee 266 miljoonaan euroon vuoteen 2024 mennessä. Nämä muun muassa hoivaa ja opetusta vahvistavat sekä perheiden menoja pienentävät päätösperäiset pysyvät toimet kompensoidaan 100 prosenttisesti valtionosuuksin kunnille siltä osin, kuin ne lisäävät kuntatalouden menoja, eli vuonna 2021 arviolta 370 miljoonaa euroa vuodessa, ja vuonna vuoteen 2024 mennessä noin 790 miljoonaa euroa vuodessa. 

Koronavirustilanteesta aiheutuvat välittömät kustannukset katetaan


Koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Menot katetaan poikkeuksellisesti valtion menokehyksen ulkopuolisina menoina vuonna 2021. Osana tätä kokonaisuutta hybridistrategian edellyttämään testaukseen varataan 1,4 miljardia euroa vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja 355 miljoonaa vuoden 2020 syksyn lisätalousarvioesitykseen. Vuoden 2021 kustannusarvioiden tarkentuessa määrärahaa tarkistetaan tarpeen mukaisesti.

Testausteknologiaan liittyviä investointeja varaudutaan tukemaan 30 miljoonalla eurolla talousarvioesityksessä. Rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden vahvistamisesta aiheutuviin muihin kuin testaukseen liittyviin lisäkustannuksiin osoitetaan hallituksen talousarvioesityksessä 30 miljoonaa euroa, minkä lisäksi sairaanhoitopiireille ja kunnille koronavirustilanteesta aiheutuviin välittömiin muihin kuin testauksesta aiheutuviin kustannuksiin osoitetaan 200 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyössä valmistellaan edellä mainittuihin kustannuksiin liittyvä kuntien ja sairaanhoitopiirien avustusjärjestelmän kokonaisuus siten, että kannustimet kustannustehokkaaseen toimintaan säilyvät.

Järjestöjen toimintaedellytykset turvataan rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskiessa

Rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajille osoitetaan vuonna 2021 vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso. Kompensaatio (347 miljoonaa euroa) rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa (vaikutus tuloutukseen 80 miljoonaa euroa), kehysvaikutteisin budjettivaroin (152,2 miljoonaa euroa, josta 141,5 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja 10,7 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla) ja hyödyntämällä jakamattomien voittojen kokonaisuutta (114,8 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla). 

Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää arvioiden mukaan tulevina vuosina nykyistä alhaisemmaksi. Vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti. Hallitusohjelman mukaisesti, pelihaittojen torjumiseksi ja kanavointikykyisen yksinoikeusjärjestelmän varmistamiseksi, viedään viipymättä eteenpäin arpajaislain uudistamista koskeva hanke. Tavoitteena on saada esitys eduskuntaan kesäkuuhun 2021 mennessä.

Ekologisesti kestävä Suomi

Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Hallitus valmistelee uusiutuvan teollisuuden strategian, jonka tavoitteena on, että viennin kasvu luo tilaa kotimaisen kysynnän ja työllisyyden kestävälle kasvulle. Hallitus sitoutuu turvaamaan yritysten vakaan, kannustavan ja ennustettavan toimintaympäristön sekä yritysten toimintaedellytykset, mikä mahdollistaa investoinnit sekä uusien työpaikkojen synnyttämisen. Budjettiriihessä hallitus on päättänyt seuraavista teollisuuden toimintaedellytyksiä parantavista toimenpiteistä.

Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä poistetaan neljän vuoden siirtymäajalla siten, että vuodelta 2025 yritykset eivät enää ole oikeutettuja palautukseen. Olemassa olevan energiatuen avulla tuetaan teollisuuden siirtymistä päästöttömiin teknologioihin siirtymäaikana ja myös sen jälkeen. 

Nykymuotoinen päästökauppakompensaatio lakkaa voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Energiaintensiivisille yrityksille luodaan uusi määräaikainen sähköistämistuki, joka kannustaa entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon, energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ja joka huomioi kustannuskilpailukyvyn. Väylämaksujen puolittamista jatketaan.

Lämmityspolttoaineiden, kuten esimerkiksi kivihiilen, maakaasun ja polttoöljyn, verotusta korotetaan nettomääräisesti 105 miljoonalla eurolla vuoden 2021 alusta. Osana lämmityspolttoaineiden veron korotusta turpeen verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohden. Turpeen verotuksessa otetaan käyttöön vuodesta 2022 lähtien lattiahintamekanismi, joka varmistaa, että yhdessä päästöoikeuden hinnan kanssa turpeen energiakäyttö vähintään puolittuu hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Mekanismin yksityiskohdista päätetään kehysriihessä 2021 asiantuntijavalmistelun esityksestä. Hallitus käyttää osan oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) turvetta korvaavien investointien tukemiseen. Lisäksi samasta rahastosta tuetaan taloudellisesti elinkeinonsa menettävien turveyrittäjien ja -työntekijöiden sopeutumista ja laajasti kohdealueiden elinkeinotoiminnan monipuolistumista.

Hallitusohjelman kirjaus kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien siirrosta sähköveroluokkaan II toteutetaan mahdollisimman pikaisesti siten, että muutokset voivat tulla voimaan vuoden 2021 aikana. 

Hallitus tavoittelee tulevan rahoituskauden osalta vähintään 80 miljoonan euron kohdentamista maatalouden investointeihin, jotka vähentävät maatalouden ilmastopäästöjä ja lisäävät hiilinieluja maatalouden toimintaedellytyksiä kehittäen. 

Teollisuuden päästöjen vähentämisen tukemiseksi Valtion kehitysyhtiö Vake Oy siirretään työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjaukseen, ja siitä perustetaan Ilmastorahasto Oy yhtiöjärjestyksen muutoksella. Yhtiötä pääomitetaan 300 miljoonalla eurolla vuoden 2020 aikana aiemmin linjatun mukaisesti. 

Energiaverotuksen uudistamisen toinen vaihe käynnistetään perustamalla syksyn aikana valmisteluelin, joka laatii viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä energiaverotuksen tiekartan, joka yhdessä päästökaupan kanssa tukee 2035 hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista. Valmistelussa arvioidaan, miten turvataan veropohja päästövähennysten ja teknologiamuutosten yhteydessä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla huomioiden elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Viimeistään vuoden 2021 lopussa tehdään päätökset niistä tiekartan toimista, jotka aloitetaan hallituskauden aikana.  

Siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen tuetaan toteuttamalla vuoden 2021 alusta liikenteen työsuhde-etujen verouudistus. Työsuhdeautona käytettävien täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan, ja sähköauton latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädetään verovapaaksi eduksi vuosiksi 2021–2025. Lisäksi työsuhdematkalipun verotusta yksinkertaistetaan ja työsuhdepolkupyörä säädetään 1 200 euroon asti verovapaaksi eduksi.

Vuoden 2021 kehysriiheen mennessä jatkovalmistellaan työsuhdeautojen verotuksen uudistamista siten, että verotus ohjaisi valitsemaan työsuhdeautoksi vähäpäästöisen auton. Tässä yhteydessä arvioidaan, miten verotuksella voidaan kannustaa täyssähköautojen lisäksi kaasuautojen ja lataushybridien hankintaa. Tavoitteena on, että lähivuosina työsuhdeautokäytöstä vapautuu markkinoille merkittävä määrä kohtuuhintaisia, vähän käytettyjä vähäpäästöisiä ajoneuvoja.
Hallitus käynnistää tutkimushankkeen päästöihin perustuvasta kulutusverotuksesta ja selvitystyön uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausverosta. 
Liite 2: Uusiutuvan teollisuuden strategia

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Hallitus on budjettiriihessä sopinut laativansa Suomen kestävän kasvun ohjelman, jolla toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen tavoitteet jatkovalmistelussa. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus kohdennetaan 4.9.2020 asetetun työryhmän koordinoimassa jatkovalmistelussa kuuteen nopeavaikutteiseen, EU:n talouspoliittisen ohjausjakson suositusten mukaiseen painopisteeseen, jotka ovat: 

  • Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle
  • Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta
  • Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen
  • Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen
  • Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Kokonaisuuksia muodostettaessa painotetaan seuravia horisontaalisia kriteerejä:

  • pitkän aikavälin positiiviset vaikutukset
  • kasvupotentiaalin sekä taloudellisen ja sosiaalisen kestokyvyn ja koheesion lisääminen
  • vihreän siirtymän ja digitalisaation tukeminen sekä tuottavuuden parantaminen koko maassa
  • rahoituksen väliaikaisuus. 

Rahoituksesta käytetään osa jo vuoden 2020 lisätalousarviossa myönnettyjen ja vuosina 2021–2023 menoja aiheuttavien, edellä mainittujen painopisteiden ja kriteerien mukaisten määrärahojen kattamiseen. Valtioneuvosto tulee antamaan eduskunnalle syyskauden aikana selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelman varojen suunnitellusta käytöstä.
Liite 3: Hallituksen linjaus Suomen kestävän kasvun ohjelman painopisteistä ja periaatteista jatkovalmistelulle

Koulutuksen ja osaamisen panostukset nostavat Suomen koulutustasoa

Hallituksen tavoite on nostaa Suomen koulutus- ja osaamistasoa sekä kaventaa oppimiseroja kaikilla koulutusasteilla tasa-arvon vahvistamiseksi ja työllisyyden kestävän kasvun mahdollistamiseksi.

Hallitusohjelman mukaisesti oppivelvollisuutta laajennetaan ulottumaan 18 ikävuoteen asti ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Uudistus tulee voimaan vaiheittain syksystä 2021 alkaen ikäluokka kerrallaan. Kustannukset korvataan 100 prosenttisesti valtionosuudella kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille. Vuonna 2021 oppivelvollisuuden laajentamiseen on varattu 22 miljoonaa euroa ja vuoteen 2024 mennessä taso nousee 129 miljoonaan euroon. Määrärahoilla katetaan muun muassa oppimateriaalien ja työvälineiden muuttuminen perheille maksuttomiksi sekä koulumatkatuen laajentaminen.

Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatukseen kehitetään kolmiportaisen tuen malli. Sen rakentamiseen ja toteuttamiseen varataan 15 miljoonaa euroa. Kyseessä on uusi rakenteellinen toimi varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi.

Osana hallituksen työllisyystoimia varhaiskasvatusmaksuja alennetaan nettomääräisesti vuositasolla 70 miljoonalla eurolla. Kunnille tämä kompensoidaan yhteisöveron jako-osuutta korottamalla.

Opiskelija-aterian enimmäishintaan 1.8.2020 tehtyä korotusta kompensoidaan 4,2 miljoonan euron määrärahalisäyksellä, jolla korotetaan ateriatukea 0,36 eurolla. Ateriatuen taso on 1.1.2021 alkaen 2,30 euroa ateriaa kohden.

Lisäksi hallitus linjasi budjettiriihen yhteydessä, että ammatillisen koulutuksen resursseja vahvistetaan kohdentamalla opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 150 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä. Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi. Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma. Tarkoitukseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa. Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.

Veromuutoksilla tuetaan kestävää kasvua

Energiaverouudistusta aletaan toteuttaa vuoden 2021 aikana. Teollisuuden sähköveroluokka II alennetaan EU:n minimitasolle teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään hallitusohjelman mukaisesti nettomääräisesti 105 miljoonalla eurolla. Terveyden edistämiseksi alkoholin ja tupakan verotusta kiristetään. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun seurauksena. Veroperustemuutosten vuositason nettovaikutus valtion verokertymään arvioidaan olevan noin -1,0 miljardia euroa vuonna 2021. Hallitus valmistelee määräaikaisen tutkimusyhteistyökannustimen.

Maatalous

Hallitus päätti budjettiriihessään varata vuosien 2021–2027 maatalouden ja maaseudun kehittämisen kansalliseen rahoitukseen 7 788 miljoonaa euroa. Kansallisella rahoituksella täydennetään EU:n rahoitusta, josta saavutettiin sopimus heinäkuussa 2020. Tukimomenttien määrärahoissa ei ole vielä huomioitu heinäkuussa saavutettua EU-rahoitusratkaisua. EU-rahoituksen osuutta budjetissa tarkennetaan täydentävän talousarvion yhteydessä, kun EU täsmentää maakohtaisia esityksiään. Rahoituskokonaisuus täydentyy vielä maaseuturahastoon kohdistuvalla elpymisrahoituksella. Päätös kansallisen rahoituksen kokonaismäärästä tukee hallitusohjelmatavoitteita ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan edistämistä.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa toimeenpannaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien muiden politiikkalohkojen ja rahastojen tavoin monivuotisina kokonaisuuksina. Seuraava rahoituskausi kattaa vuodet 2021–2027. Siirtymäkaudella jatketaan kuluvan ohjelmakauden toimenpiteillä, mutta uuden rahoituskauden varoilla. Vuosina 2023–2027 toimeenpantavan tukijärjestelmän valmistelua jatketaan.

Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvauksiin esitetään 2,5 miljoonan euron korotusta.

Poimintoja talousarvioesityksestä

Talousarvioesityksessä määrärahatasoa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna nostavat koronavirustilanteeseen liittyvien päätösperäisten lisäysten ohella muun muassa työttömyysmenojen kasvu, laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset, valtion palkkaratkaisu sekä jo aiemmin päätetyt lisäpanostukset. Lisäksi määrärahatasoa nostavat kevään lisätalousarvioista vuoteen 2021 kohdistuvat heijastevaikutukset, joiden mittaluokka on noin 1,0 miljardia euroa. Erityisesti vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion elvytyskokonaisuudesta aiheutuu lukuisia vaikutuksia, esimerkiksi monivuotisten väylähankkeiden ja yritystukien maksatusten muodossa.

Talousarvioesityksessä on varauduttu hävittäjähankintaan 1,5 miljardilla eurolla, mutta rahoitustarve täsmentyy hankintaprosessin edetessä. Talousarvioesitys tulee sisältämään valtuusesityksen enintään 10 miljardin euron rahoituksesta. Tämän hetken tiedon mukaan maksatukset tapahtuvat vuosina 2021−2031.

Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut alemmalle tasolle kuin vuosiin. Hallitusohjelman mukaisesti kiintiöpakolaisten määrästä päätettäessä huomioidaan turvapaikanhakijamäärien kehitys. Pakolaiskiintiötä ehdotetaan nostettavaksi 200 henkilöllä 1 050 henkilöön. Tähän ehdotetaan vuoden 2021 talousarvioesitykseen yhteensä 2,1 miljoonan euron lisäyksiä.

Poliisitoimeen ehdotetaan yhteensä noin 848 miljoonaa euroa nettomäärärahaa. Talousarvioesitykseen 2021 on ehdotettu jo aiemmin 10 miljoonan euron lisäystä poliisin toimintakyvyn turvaamiseen sekä 465 000 euroa harmaan talouden ja talousrikostutkinnan vahvistamiseen sekä rahoitusta toimitilakustannusten kasvuun. Näiden lisäksi hallitus ehdottaa vielä 4,1 miljoonan euron lisäystä rikostorjunnan vahvistamiseen huomioiden erityisesti ihmiskauppaan liittyvän rikostorjunnan ensi vaiheen lisäresurssit, talousrikostorjunta ja IT-rikostutkinta sekä valvonta- ja hälytystoiminta erityisesti harva-alueiden turvallisuuspalvelut huomioiden. Poliisiin läsnäoloa ja näkyvyyttä lisätään etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 277 miljoonaa euroa nettomäärärahaa. Vuodelle 2021 lisätään aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi määrärahaa operatiivisen suorituskyvyn turvaamiseen 10 miljoonaa euroa ja toimitilaturvallisuuden parantamiseen 2,5 miljoonaa euroa. Lisätalousarvioesitykseen varaudutaan sisällyttämään Rajavartiolaitokselle tilausvaltuus kahden ulkovartiolaivan hankintaan.

Tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle esitetään yhteensä 10,55 miljoonaa euroa lisärahoitusta muun muassa oikeudenkäyntien sujuvoittamiseen ja istuntosalien videojärjestelmiin.

Rakennusalan suhdannetilanteen vahvistamiseksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuksien tasoksi ehdotetaan 1,8 miljardia euroa, missä on 50 miljoonan euron lisäys vuodelle 2020 budjetoituun (mukaan lukien lisätalousarviot) verrattuna. Rakennusalan työllisyyttä tukee myös Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden korotus 480 miljoonaan euroon.

Urheilijarahastoon siirrettävän tulon enimmäismäärää korotetaan 200 000 euroon ja väliaikaisena toimena pidennetään erityisen työntekemispaikan enimmäisaikaa 3 vuodesta 3,5 vuoteen.

Audiovisuaalisen alan tuotantokannustinta jatketaan 2021 ja siihen varataan yhteensä noin 9 miljoonaa euroa.

Luonnonsuojelun rahoituksen taso on myös tulevana vuonna 100 miljoonaa euroa korkeampi kuin hallituskauden alussa. Rahoituksella toimeenpannaan esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelmaa ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO).

Valtiontalouden menokehykseen palataan muiden kuin koronavirukseen liittyvien menojen osalta

Hallitus totesi maaliskuussa 2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Myös valmiuslaki otettiin käyttöön. Tässä tilanteessa valtiontalouden menokehys ei ole rajoittanut vuotta 2020, jolle on kohdentunut määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä muun muassa koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. 

Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa kuvattuun valtiontalouden kehysmenettelyyn. Vaalikauden kehyssääntöön tehdään kuitenkin koronavirustilanteen jatkumisen johdosta tietoinen, vuotta 2021 koskeva tilapäinen kirjaus: kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuoden 2021 talousarviossa ja tarvittaessa lisätalousarvioissa. 

Lisäksi koronavirustilanteeseen liittyvän merkittävän epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan ylimääräinen 500 miljoonaa euroa käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Jos näitä menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.

Vuoden 2021 talousarvioesityksessä on jo huomioitu hallitusohjelman kehyssäännön mahdollistama mekanismi poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Tämän seurauksena menokehyksen taso on vuonna 2021 määräaikaisesti 500 miljoonaa euroa alkuperäistä suurempi. 

Julkisen talouden kestävyystiekartta

Koronaviruksen aiheuttama kriisi loi tarpeen täsmentää hallitusohjelman tavoitteita julkisen talouden pidemmän aikavälin vakauttamisesta. Hallitus linjasi kestävyystiekartan ensimmäisessä vaiheessa kesäkuussa 2020, että tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:een vuosikymmenen loppuun mennessä. 

Hallitus on budjettiriihen yhteydessä linjannut toimista, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Hallitus valmistelee tavoitteeseen pääsemiseksi toimenpiteitä, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja kilpailukykyä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua.

Rakenteellisista uudistuksista päätettiin budjettiriihessä ja tullaan päättämään kehysriihessä 2021 kuitenkin ajoittaen toimenpano suhdannetilanteen mukaisesti. 

Kestävyystiekartan toteutumista seurataan ja sitä päivitetään säännöllisesti julkisen talouden suunnitelmasta ja valtion talousarvioesityksestä päätettäessä. Jos valmisteltavat rakenteelliset uudistukset ja kasvua vauhdittavat uudistukset eivät riitä vahvistamaan julkista taloutta tavoitellusti, hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia toimenpiteitä tai turvautumaan myös julkisiin tuloihin ja menoihin nopeasti vaikuttaviin toimiin. 
Liite 4: Marinin hallituksen kannanotto julkisen talouden kestävyystiekartasta

Vuoden 2021 talousarvioesityksen loppusumma on 64,2 miljardia euroa

Vuoden 2021 talousarviota valmistellaan poikkeuksellisen laajan epävarmuuden keskellä. Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on supistanut alkuvuonna Suomen taloutta, joskin vähemmän kuin suurinta osaa Euroopan talouksista. Talouden ennustetaan toipuvan asteittain vuoden loppupuolelta alkaen, ja vuonna 2021 BKT:n ennakoidaan jälleen kasvavan.

Julkinen talous heikkenee ennen kaikkea koronaviruspandemian ja siitä seuranneen voimakkaan laskusuhdanteen, elvytystoimien ja verokertymän laskun takia tänä vuonna voimakkaasti. Tästä johtuen julkisen talouden alijäämä syvenee ja julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kääntyy jyrkkään kasvuun. Alijäämä pienenee vuonna 2021, mutta julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä ja velkasuhde jatkaa kasvuaan.

Vuoden 2021 talousarvioesityksen loppusumma on 64,2 miljardia euroa. Se on 6,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa, mutta 2,9 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2020 on budjetoitu mukaan lukien lisätalousarviot. Vuoden 2020 lisätalousarvioissa on kohdennettu merkittäviä lisämäärärahoja koronavirustilanteen hoitamiseen ja talouden elvyttämiseen. 

Valtiontalouden tuloiksi vuonna 2021 arvioidaan 53,4 miljardia euroa, josta 45,2 miljardia euroa on verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 8 prosenttia eli noin 3,2 miljardia euroa vuodelle 2020 budjetoituun (mukaan lukien lisätalousarviot) verrattuna. Talousarvioesitys vuodelle 2021 on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 17,6 miljardia euroa. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 135 miljardiin euroon.

Vuoden 2021 talousarvioesityksen käsittely

Edellä esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 5. lokakuuta. Hallituksen esitys vuoden 2021 talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.
Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 5. lokakuuta.

Lisätietoja: pääministerin poliittinen erityisavustaja Henrik Haapajärvi, p. 050 339 2604, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 530 417, opetusministerin erityisavustaja Henri Purje, p. 0295 330 017, sisäministerin erityisavustaja Jussi Pyykkönen, p. 050 477 8354 ja oikeusministerin erityisavustaja Camilla Mäkinen, p. 0295 150 119