Valtioneuvoston kirjelmä OM/2022/3

« Valtioneuvoston yleisistunto 20.1.2022 13.00

Oikeusministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission tiedonannosta (Osallistavampi ja suojelevampi Eurooppa: EU-rikosten luettelon laajentaminen kattamaan vihapuheen ja viharikokset) ja sen liitteenä olevasta luonnoksesta neuvoston päätökseksi

U 76/2021

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri
Anna-Maja Henriksson
Esittelijä
Janne Kanerva, Lainsäädäntöneuvos p.029 5150176
Asia
Komission tiedonanto (COM(2021) 777 final) ja sen liitteenä oleva luonnos neuvoston päätökseksi muodostavat aloitteen ns. EU-rikoslistan laajentamiseksi kattamaan myös vihapuhe ja viharikokset. Neuvosto voi tehdä sellaisen päätöksen yksimielisesti tietyin edellytyksin Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. EU-rikoslistan laajentaminen on edellytys sille, että komissio voi tehdä toisessa vaiheessa ehdotuksen vihapuhetta ja viharikoksia koskevaksi direktiiviksi. Tämä olisi ensimmäinen EU-rikoslistan laajentaminen. Rasismia ja muukalaisvihaa koskeva olemassa oleva puitepäätös (2008/913/YOS) sisältää jo tiettyjä vihapuhetta ja viharikoksia koskevia rikosoikeudellisia velvoitteita. Komission tiedonannossa ja sen liitteessä katsotaan kyseisessä EU:n perussopimuksen artiklassa olevien EU-rikoslistan laajentamisen edellytysten täyttyvän. Komission mukaan vihapuhe ja viharikokset muodostavat erityisen vakavan rikollisuuden alan, joka on rajat ylittävää rikosten luonteen ja vaikutusten johdosta ja sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. Myös neuvoston päätöksen edellytyksenä olevan rikollisuudessa tapahtunutta kehitystä koskevan edellytyksen katsotaan aloitteessa täyttyvän, kun otetaan huomioon näiden rikosten lisääntyminen ja sen mahdollistava esimerkiksi teknologinen kehitys.
Esitys
Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen
Vaikutukset
EU-rikoslistan mahdollisesta laajenemisesta vihapuheeseen ja viharikoksiin ei vielä seuraa suoria vaikutuksia jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöihin, vaan ne seuraavat vasta neuvoston päätöksen tekemisen jälkeen valmisteltavasta direktiivistä. Sama koskee niitä yksittäisiin uhreihin, yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan liittyviä, esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksien suojaamista tehostavia vaikutuksia, joita rikosoikeudellisen sääntelyn alan laajentamisella tavoitellaan.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen