Arktisen politiikan strategia
Arktisen politiikan strategia nostaa esiin Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet niiden saavuttamiseksi. Suomen arktisen politiikan strategia uudistettiin vuonna 2021.
Strategia on laadittu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Strategia kattaa noin kaksi vaalikautta ja ulottuu vuoteen 2030 asti. Edellinen Arktinen strategia oli vuodelta 2013.
Uuden strategian painopisteitä ovat
- Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
- Asukkaat (hyvinvoinnin edistäminen ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet)
- Arktinen osaaminen (elinkeinot ja huippututkimus)
- Infrastruktuuri ja logistiikka
Suomi on arktinen maa ja yksi Arktisen neuvoston kahdeksasta pysyvästä jäsenestä. Tiiviillä yhteistyöllä voidaan saavuttaa alueen kestävän kehityksen tavoitteet ja yhdessä globaalien toimenpiteiden kanssa hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen haitallisia vaikutuksia.
Suomen tavoitteena on rauhanomainen ja rakentavan yhteistyön arktinen alue. Jännitteiden kasvamista ja konfliktipotentiaalin lisääntymistä on vältettävä.
Arktinen alue lämpenee nopeammin kuin muut alueet. Arktisen alueen ilmastonmuutoksen suunta ratkaistaan globaaleilla päästövähennyksillä. Ilmastonmuutoksen aiheuttajat ovat pääosin arktisen alueen ulkopuolella, mutta arktisen alueen valtioiden joukossa on suuria päästöjen aiheuttajia.
Arktisen alueen väestön hyvät elinolosuhteet ja osallistuminen aluetta koskevaan yhteistyöhön ja päätöksentekoon on turvattava. Erityisesti on tarve helpottaa ja lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja vuoropuhelua myös ihmisten ja kansalaisjärjestöjen kesken.
Alueella asuvien alkuperäiskansojen tulee voida säilyttää ja kehittää kulttuurinsa, kielensä ja perinteidensä elinvoimaisuutta ja hankkia tarvittavat valmiudet sopeutua alueen kohtaamiin muutoshaasteisiin. Kaikessa arktisessa yhteistyössä edistämme sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Suomen arktinen osaaminen on keskeinen osa Suomen arktista profiilia. Kaikessa taloudellisessa toiminnassa arktisella alueella huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja kantokyky, ilmaston ja ympäristönsuojelu, kestävän kehityksen periaatteet, alueen väestön hyvinvointi, osallisuus sekä alkuperäiskansojen oikeudet.
Kaikki liiketoiminta ei ole luonnolle vahingollista, vain kestämätön liiketoiminta on. Kiertotalous ja muut uudet taloudellisen toiminnan periaatteet sekä teknologiset ratkaisut voivat myös luoda kokonaan uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia.
Suomen asemaa ja vetovoimaa kansainvälisenä arktisena huippuosaajana vahvistetaan panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen. Arktisen tutkimuksen tuottamaa tietoa ja osaamista hyödynnetään laaja-alaisesti. Tutkimustieto luo pohjaa laadukkaille ja oikea-aikaisille päätöksille eri sektoreilla ja aloilla ja edistää arktisen alueen väestön hyvää elämää.
Arktisen alueen infrastruktuuria ja logistiikkaa kehitetään palvelemaan elinkeinoelämää ja alueen väestön tarpeita kestävillä ja vähäpäästöisillä tavoilla ja kulkumuodoilla. Digitalisaatiota vahvistetaan alueen palveluissa ja liikennejärjestelmien kehittämisessä. Tietoliikenteen saavutettavuutta vahvistetaan viranomaisten, yritysten ja kansalaisten tarpeisiin.