FI SV EN

EU-ministerivaliokunta käsitteli sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä

Valtioneuvoston viestintäosasto 5.7.2019 9.02
Tiedote 368/2019

EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 5. heinäkuuta EU:n sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä sekä linjasi Suomen kantoja tuleviin neuvostoihin. Sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen on osa Euroopan vakauden ja turvallisuuden parantamista. Suomi katsoo, että EU:lla on tärkeä rooli useilla sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvillä osa-alueilla ja suhtautuu myönteisesti sen kehittämiseen.

EU:n sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisessä on kyse oikeudellisten sekä infrastruktuuriin ja menettelytapoihin liittyvien esteiden poistamisesta. Tavoitteena on synergioiden hyödyntäminen, koordinaation tiivistäminen ja päällekkäisen toiminnan välttäminen. Sotilaallisen liikkuvuuden eri hankkeiden tavoitteena on helpottaa joukkojen ja puolustusmateriaalin liikkuvuutta Eurooppaan, Euroopan sisällä ja Euroopan ulkopuolelle. Unionin puitteissa toteutettaviin hankkeisiin liittyy monia eri kokonaisuuksia: esimerkiksi rajanylityksiä koskevien lupamenettelyjen nopeuttaminen, tullauskäytäntöjen yhdenmukaistaminen sekä liikenneinfrastruktuurin kehittäminen. Sotilaallinen liikkuvuus on myös EU–Nato-puolustusyhteistyön keskeinen osa-alue.

Suomen kannalta sotilaallisen liikkuvuuden parantamisessa tärkeää on muun muassa materiaali- ja huoltokuljetusten turvaaminen. Suomi osallistuu liikkuvuuden edistämiseen EU:n eri työlinjoilla, Nordefco-yhteistyössä ja Pohjoisessa ryhmässä. Kaikissa sotilaallisen liikkuvuuden hankkeissa perusperiaate on, että valtiolla säilyy aina täysi päätösvalta toisen valtion joukkojen maahantuloon. Kokonaisuuden kannalta on myös tärkeää, että sotilaallista liikkuvuutta koskevien eri aloitteiden sisältö koordinoidaan tehokkaasti.

Komission ehdotukseen sotilaallisen liikkuvuuden rahoitukseksi osana EU:n monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 on otettu kantaa E-kirjeessä 67/2018 vp.

Lisäksi valiokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:

  • Työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaneuvosto 8.7.
  • Euroryhmä 8.7.
  • Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) 9.7.
  • Epävirallinen ympäristöministerikokous 11.–12.7. (Helsinki)

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaneuvosto käy keskustelun hyvinvointitaloudesta, joka korostaa hyvinvointi- ja talouspolitiikkojen vastavuoroista suhdetta. Ministerit vaihtavat näkemyksiä myös pitkän aikavälin ilmastostrategian työllisyysnäkökohdista. Lisäksi neuvosto hyväksyy eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset sekä työllisyyssuuntaviivat. Euroryhmän tärkein keskusteltava asia koskee eurobudjetin jatkovalmistelua. Suomi on valmis viemään asiaa koskevia mahdollisia asetusehdotuksia eteenpäin EU-puheenjohtajakaudellaan. Talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa käydään keskustelu muun muassa mahdollisista uusista EU:n omista varoista. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa Suomi järjestää Helsingissä epävirallisen ympäristöministerikokouksen, jonka pääteemoja ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja kiertotalous.

Lisätietoja: pääministerin EU-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 4685949, erityisavustaja (EU-asiat) Pilvi-Elina Kupias p. 0295 160 995, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319, EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia