Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen

Finlandia-talo



Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana alkaa 1. heinäkuuta 2019. Puheenjohtajuus kiertää vakiintuneessa järjestyksessä EU-maiden kesken ja vaihtuu puolivuosittain.

Neuvosto eli ministerineuvosto on Euroopan unionin toimielin, jossa jäsenmaiden hallituksia edustavat jäsenvaltioiden ministerit. Neuvosto kokoontuu useissa eri kokoonpanoissa kuten maatalous- ja kalastusneuvostona ja oikeus- ja sisäasioiden neuvostona. Puheenjohtajamaan ministeri toimii puheenjohtajana kaikissa muissa neuvostoissa paitsi ulkoasiainneuvostossa, jossa puhetta johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Puheenjohtajamaan edustaja johtaa puhetta myös neuvoston työryhmissä virkamiestasolla. Eurooppa-neuvostoa johtaa pysyvä puheenjohtaja.

Puheenjohtajan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä ja politiikka-aloitteita neuvostossa sekä huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta. Lisäksi puheenjohtaja edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin, erityisesti Euroopan parlamenttiin ja komissioon.

Puheenjohtajakauden ohjelma

Puheenjohtajakaudet hoidetaan kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan ryhmissä. Maat tekevät yhdessä niin sanotun trio-ohjelman 18 kuukaudeksi. Suomi toimii samassa triossa Romanian ja Kroatian kanssa. Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi trion ohjelman joulukuussa 2018.

Suomi valmistelee parhaillaan EU-puheenjohtajakautensa kansallista ohjelmaa. Eduskuntavaalit pidettiin Suomessa huhtikuussa 2019, ja pääministeri Antti Rinteen hallitus nimitettiin torstaina 6. kesäkuuta.

Ohjelma julkistetaan puheenjohtajakauden verkkosivustolla, kun uusi hallitus on viimeistellyt ja hyväksynyt ohjelman.

Epäviralliset kokoukset Helsingissä

Suomi toimii puheenjohtajana sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa että puheenjohtajamaassa pidettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. Epävirallisten kokousten tarkoituksena on käydä keskustelua ajankohtaisista EU-asioista.

Suomi on päättänyt järjestää kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta Helsingissä Finlandia-talossa:

  • kilpailukykyministerikokous
  • ympäristöministerikokous
  • oikeus- ja sisäministerikokous
  • ulkoministerikokous (Gymnich), johon yhdistetään epävirallinen puolustusministerikokous
  • valtiovarainministerikokous (ECOFIN) ja euroryhmä
  • maatalousministerikokous.

Lisäksi Suomessa järjestetään virkamiestason kokouksia.

Eurooppa-neuvostot, epäviralliset päämiestason kokoukset sekä mahdolliset päämiestason kokoukset EU:n ulkopuolisten maiden kanssa järjestetään Brysselissä.

Valtioneuvoston kanslia koordinoi, suunnittelee ja toteuttaa

Suomen EU-politiikan linjaukset tehdään EU-ministerivaliokunnassa myös puheenjohtajakaudella. Ministeriöt vastaavat toimialansa sisältökysymysten valmistelusta ja ministereidensä työn tukemisesta.

EU-puheenjohtajakauden kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta vastaa valtioneuvoston kanslia

Myös Suomen pysyvällä EU-edustustolla Brysselissä on keskeinen rooli puheenjohtajakauden valmistelussa ja läpiviennissä.

Puheenjohtajakauden budjetti, joka kattaa kokous- ja henkilöstömenot sekä puheenjohtajakauden organisoinnin, on 70 miljoonaa euroa. Lisäksi sisäministeriön budjettiin on varattu määrärahoja puheenjohtajakauden turvallisuusmenoihin.

Neuvoston puheenjohtajamaat vuoteen 2030

eu2019.fi