Suomen EU-puheenjohtajakausi 1.7.–31.12.2019
Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana alkoi maanantaina 1. heinäkuuta. Puheenjohtajuus kiertää vakiintuneessa järjestyksessä EU-maiden kesken ja vaihtuu puolivuosittain.
Neuvosto eli ministerineuvosto on Euroopan unionin toimielin, jossa jäsenmaiden hallituksia edustavat jäsenvaltioiden ministerit. Neuvosto kokoontuu useissa eri kokoonpanoissa kuten maatalous- ja kalastusneuvostona ja oikeus- ja sisäasioiden neuvostona. Puheenjohtajamaan ministeri toimii puheenjohtajana kaikissa muissa neuvostoissa paitsi ulkoasiainneuvostossa, jossa puhetta johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Puheenjohtajamaan edustaja johtaa puhetta myös neuvoston työryhmissä virkamiestasolla. Eurooppa-neuvostoa johtaa pysyvä puheenjohtaja.
Puheenjohtajan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä ja politiikka-aloitteita neuvostossa sekä huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta. Lisäksi puheenjohtaja edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin, erityisesti Euroopan parlamenttiin ja komissioon.
Puheenjohtajakauden ohjelma
Suomen EU-puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen. Puheenjohtajakauden ohjelma julkistettiin keskiviikkona 26. kesäkuuta.
Puheenjohtajakaudet hoidetaan kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan ryhmissä. Maat tekevät yhdessä niin sanotun trio-ohjelman 18 kuukaudeksi. Suomi toimii samassa triossa Romanian ja Kroatian kanssa. Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi trion ohjelman joulukuussa 2018.
Epäviralliset kokoukset Helsingissä
Suomi toimii puheenjohtajana sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa että puheenjohtajamaassa pidettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. Epävirallisten kokousten tarkoituksena on käydä keskustelua ajankohtaisista EU-asioista.
Suomi järjestää kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta Helsingissä Finlandia-talossa:
- kilpailukykyministerikokous
- ympäristöministerikokous
- oikeus- ja sisäministerikokous
- ulkoministerikokous (Gymnich), johon yhdistetään epävirallinen puolustusministerikokous
- valtiovarainministerikokous (ECOFIN) ja euroryhmä
- maatalousministerikokous.
Lisäksi Suomessa järjestetään virkamiestason kokouksia.
Eurooppa-neuvostot, epäviralliset päämiestason kokoukset sekä mahdolliset päämiestason kokoukset EU:n ulkopuolisten maiden kanssa järjestetään Brysselissä.
Valtioneuvoston kanslia koordinoi, suunnittelee ja toteuttaa
Suomen EU-politiikan linjaukset tehdään EU-ministerivaliokunnassa myös puheenjohtajakaudella. Ministeriöt vastaavat toimialansa sisältökysymysten valmistelusta ja ministereidensä työn tukemisesta.
EU-puheenjohtajakauden kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta vastaa valtioneuvoston kanslia
- Valtioneuvoston EU-sihteeristö johtaa ja koordinoi sisältövalmistelua.
- Valtioneuvoston kanslian EU-puheenjohtajuussihteeristö huolehtii Suomessa järjestettävien kokousten käytännön järjestelyistä.
- EU-puheenjohtajakauden viestintää johtaa valtioneuvoston viestintäosasto.
Suomen pysyvällä EU-edustustolla Brysselissä on keskeinen rooli puheenjohtajakauden valmistelussa ja läpiviennissä.
Puheenjohtajakauden budjetti, joka kattaa kokous- ja henkilöstömenot sekä puheenjohtajakauden organisoinnin, on 70 miljoonaa euroa. Lisäksi sisäministeriön budjettiin on varattu määrärahoja puheenjohtajakauden turvallisuusmenoihin.