EU:n talousarvio

Euroopan unionin toiminta rahoitetaan lähinnä vuosittain tehtävästä unionin budjetista eli talousarviosta, joka on kooltaan noin yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantuotteesta. EU:n talousarvio katetaan EU:n niin sanotuilla omilla varoilla eli EU:n tuloilla. Perinteiset EU:n omat varat koostuvat tullimaksuista, joita peritään EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista. Suurin osa EU-tuloista tulee nykyisin jäsenvaltioiden bruttokansantulon perusteella maksettavista maksuista. Sen lisäksi varoja tulee jäsenvaltioiden budjetista rahoitettavista arvonlisäveropohjaan perustuvista maksuista.

Talousarvion menoilla, tuloilla ja rahoituskehyksillä on jokaisella oma päätöksentekomekanisminsa.
Neuvosto ja parlamentti ovat tasavertaisia budjettivallan käyttäjiä. Komissio ehdottaa talousarvioesitystä, johon neuvosto ja parlamentti valmistelevat kantansa.

Rahoituskehykset

EU:n vuosittaiset talousarviot perustuvat monivuotiseen rahoituskehykseen eli pitkän aikavälin budjettiin. Eurooppa-neuvosto päättää EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka muodostaa menoluokkakohtaiset rajat (otsakkeet) vuosittain laadittaville talousarvioille. Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jolla vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin enemmistöllä antaman hyväksynnän.

17. joulukuuta 2020 Eurooppa-neuvosto hyväksyi asetuksen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027. Asetuksessa säädetään EU-maiden pitkän aikavälin budjetista, jonka määrä on 1 074,3 mrd. € vuoden 2018 hintoina. 

EU:n elpymisväline

Osana EU:n pitkän aikavälin budjettia vuosiksi 2021–2027 EU-johtajat pääsivät 21. heinäkuuta 2021 sopuun EU:n elpymistoimista. Jokainen jäsenmaa hyväksyi tätä ennen EU:n elpymispaketin kansallisesti. Suomessa hallitus antoi eduskunnalle esityksen paketin hyväksymisestä 28. tammikuuta 2021, ja eduskunta äänesti paketin hyväksymisen puolesta täysistunnossaan 18. toukokuuta 2021. Niin sanotun EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) tarkoituksen on vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä sekä samalla tukea vihreää ja digitaalista siirtymää. Väline sisältää 750 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille.

Vuosittaisen talousarvion laatiminen

Tammikuu

Euroopan unionin toimielimet (neuvosto, parlamentti, tilintarkastustuomioistuin, tuomioistuin) laativat omat toimintatalousarvionsa. Komissio laatii Euroopan unionin yleisen talousarvion (komission toimintatalousarvio, unionin yleiset menot ja tulot).

Toukokuu

Komissio hyväksyy ja esittää alustavan talousarvioesityksensä neuvostolle.

Kesäkuu-heinäkuu

Neuvosto käsittelee alustavaa talousarvioesitystä ja hyväksyy oman kantansa tarvittaessa äänestämällä.

Lokakuu

Euroopan parlamentti hyväksyy oman kantansa täysistunnossa. Avoinna olevia asioita käsitellään trilogissa.

Marraskuu-joulukuu

Jos parlamentin ja neuvoston kannat eroavat toisistaan, kutsutaan koolle sovittelukomitea, jossa on edustajat parlamentista, neuvostosta ja komissiosta. Sovittelukomitealla on 21 päivää aikaa päästä yhteisymmärrykseen koko talousarviosta. Sovittelukomiteassa sovittu yhteinen teksti vahvistetaan parlamentissa ja neuvostossa. 

Tammikuu-joulukuu

Komissio vastaa vuosittaisen talousarvion toteutuksesta.