EU-ministerivaliokunnassa Suomen puheenjohtajuusohjelma

Valtioneuvoston viestintäosasto 19.6.2019 10.13
Tiedote 325/2019

EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan keskiviikkona 19. kesäkuuta Suomen kansallisesta puheenjohtajuusohjelmasta sekä Suomen kannoista Brysselissä 20. ja 21. kesäkuuta järjestettävään Eurooppa-neuvostoon ja eurohuippukokoukseen.

Suomen kansallinen puheenjohtajuusohjelma määrittelee asiat, joita Suomi haluaa viedä eteenpäin heinäkuussa alkavalla Suomen kolmannella EU-puheenjohtajakaudella. Ohjelma julkistetaan, kun pääministeri Antti Rinne antaa eduskunnalle suullisen ilmoituksen 26. kesäkuuta.

Eurooppa-neuvoston (20. – 21.6.) osalta EU-ministerivaliokunta totesi, että strateginen ohjelma vuosille 2019 – 2024 on Suomen hyväksyttävissä. Suomi on vaikuttanut ohjelmaan pitkäjänteisesti ja saanut hyvin tavoitteitaan läpi. Eurooppa-neuvosto käsittelee myös korkean tason nimityspakettia ja hybridiuhkia, sekä sopii jälleen Venäjälle asetettujen rajoittavien toimien jatkamisesta, koska Minskin sopimusten toimeenpanossa ei ole edetty. Suomi pitää lisäksi tärkeänä, että Eurooppa-neuvosto vahvistaisi tavoitteensa sopia seuraavasta pitkäaikaisesta rahoituskehyksestä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana. Suomi haluaa myös, että EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja että EU:n ja Afrikan strategista kumppanuutta kehitetään kokonaisvaltaisesti tasavertaisemmaksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi suhteeksi. Eurooppa-neuvosto kokoontuu lisäksi ilman Britanniaa tarkastelemaan brexit-tilannetta.

Eurohuippukokous (21.6.) käsittelee Euroopan talous- ja rahaliiton eli EMU:n kehittämistä. Suomi osallistuu aktiivisesti ja suhtautuu avoimesti EMU:n kehittämiseen korostaen, että jokaisella maalla on ensisijainen vastuu taloudestaan. Suomen mielestä euroalueen talousarviovälineen tulee olla osa EU:n rahoituskehystä ja mahdollisen ulkoisen rahoituksen on oltava vapaaehtoista. Suomi kannattaa sijoittajavastuuseen perustuvan pankkiunionin loppuunsaattamista ja suhtautuu myönteisesti Euroopan vakausmekanismin kehittämiseen. Osana vakausmekanismin uudistamista sen osaksi luodaan toimivat velkajärjestelymenettelyt ja lisäksi yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvä varautumisjärjestely. EVM voi jatkossa tarjota luottolimitin yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle.

EU-ministerivaliokunta käsitteli myös Euroopan komission tiedonantojen pohjalta määräenemmistöpäätösten laajentamista EU:n päätöksenteon tehostamiseksi verotuksen, energia- ja ilmastopolitiikan sekä sosiaalipolitiikan aloilla. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on valmis tapauskohtaisesti tarkastelemaan määräenemmistöpäätösten soveltamisalan laajentamista.

Lisäksi valiokunta sai tilannekatsauksen EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelutilanteesta, ja sai tiedoksi Suomen puheenjohtajakaudella järjestettävien neuvoston kokousten alustavat esityslistat. Suomen avoimuustavoitteen mukaisesti julkisten keskustelujen määrää lisätään.

Lisäksi valiokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:

  • Yleisten asioiden neuvosto; koheesioasiat (25.6.)
  • Energianeuvosto (25.6.)
  • Ympäristöneuvosto (26.6.)

Yleisten asioiden neuvosto saa tilannekatsauksen koheesiopolitiikan neuvotteluiden etenemisestä sekä keskustelee EU:n alue- ja rakennepolitiikan suhteesta eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja maakohtaisiin suosituksiin tulevalla ohjelmakaudella. Energianeuvosto pyrkii hyväksymään päätelmät Euroopan energiajärjestelmän tulevaisuudesta ja keskustelee energiaulkosuhteista. Ympäristöneuvostosssa on tarkoitus hyväksyä yleisnäkemys veden uudelleenkäyttöä koskevasta asetusehdotuksesta, keskustella ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnista, sekä hyväksyä päätelmät aiheesta "Kestävä kemikaalipolitiikka – kohti unionin strategiaa".

Lisätietoja: pääministerin EU-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 4685949, erityisavustaja (EU-asiat) Pilvi-Elina Kupias p. 0295 160 995, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319, EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia