Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

Korona iskee voimalla kuntien talouteen

Minna Karhunen Julkaisupäivä 6.5.2020 7.45 Blogit

Ketteryys ja luovuus eivät ole perinteisesti olleet kuntien toimintaan liitettäviä kuvauksia. Juuri näin kunnat pienimmästä suurimpaan ovat kuitenkin epidemiatilanteessa toimineet. Perusopetus siirtyi vuorokaudessa etäopetukseen, ja muutamassa viikossa luotiin kaikkiin Suomen kuntiin järjestelmä yksinyrittäjien taloudellisen tuen kanavoimiseksi. Kouluruokailu on saatettu jopa koteihin asti, ja kuntien päätöksenteko on hoidettu luovilla ratkaisuilla jopa ulkokokouksin. Toimintakyky on ollut vahva. Sirpaleiseksi ja toimimattomaksi moitittu kunta- ja kuntayhtymäpohjainen terveydenhoito on osoittanut ehdottoman luotettavuutensa sairastuneita hoitaessaan.

Poikkeusolojen toiminnan suurimmat vaikeudet ovat aiheutuneet epäselvistä ylempien viranomaisten ohjeista ja rahoituksen epävarmuudesta. Nämä ovat kuntien näkökulmasta kuitenkin kaikkein keskeisimpiä valtion tehtäviä kriisin hoitamisessa: selkeä lainsäädännöllinen ohjaus ja osallistuminen kuntien palvelujen rahoitukseen.

Kunnat kyllä hoitavat vastuunsa. Yksikään kunta ei ota tietoisia ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä. Kunnat kokevat suurta vastuuta asukkaittensa arjesta. Silti moni kunnanjohtaja on viettänyt unettomia öitä ja kokenut jääneensä kriisissä varsin yksin.

Kunnat ottivat koronaepidemian vastaan historiallisen heikossa tilanteessa. Vuoden 2019 tilinpäätösarviot olivat kylmäävää luettavaa. Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta eli yhteensä 225 kuntaa näytti tekevän negatiivisen tuloksen. Lopulliset tilinpäätökset ovat juuri valmistuneet ja luvut ovat jonkin verran parantuneet. Silti viime vuosi oli yksi mittaushistorian huonoimmista.

Heikon tuloksen taustalla on sote-uudistuksen kaatumisen synnyttämien menopaineiden purkautuminen sekä verorahoituksen heikko kehitys. Verotulojen kasvua hidasti verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin käyttöönoton aiheuttama tilitysvaje. Verotulojen tilitysvajeen vuoksi kunnilta jäi saamatta satoja miljoonia euroja. Lisäksi edellisen hallituskauden valtionosuusleikkaukset olivat voimassa vielä viime vuonna.

Vuodesta 2020 odotettiin kauan kaivattua hengähdystaukoa ja tilaa toiminnan kehittämiselle. Mutta kuinkas kävikään. Koronavirus iski valmiiksi heikkoon kuntatalouteen ennen näkemättömällä voimalla. Kuntaliitto on arvioinut koronavirusepidemian heikentävän kuntataloutta yli 1,8 miljardia euroa vuonna 2020. Selvästi suurimmat koronaepidemian vaikutukset kuntatalouteen tulevat tulojen pienenemisestä, etenkin yritystoiminnan haasteista ja lomautusten aiheuttamasta verotulojen romahduksesta.

Valtaosa eli miljardi heikennyksestä selittyy kunnallisverotulojen pienenemisellä. Yhteisöverotulot puolestaan pienenevät vuonna 2020 koronakriisin takia arviolta 600 miljoonaa euroa. Maksu- ja myyntituottojen arvioidaan heikentävän kuntataloutta vuonna 2020 noin 400 miljoonalla eurolla. Kaupunkien ja kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon menot kasvavat.

Koronan vaikutukset kuntatalouteen eivät jää lyhytaikaisiksi. Lopullinen kriisin kesto ratkaisee, mutta jo nyt tiedetään, että erikoissairaanhoidon siirrettyjen toimenpiteiden korkeammat kustannukset kasvavat tätäkin vuotta voimakkaammin ensi vuonna ja heijastuvat vielä vuonna 2022. Työttömyyden kustannukset jäävät korkealle ja verotulot aiempaa alemmalle tasolle. Pääministerin sanojen mukaan maailma ei kriisin jälkeen palaudu entiseen. Se tulisi nyt kaikkien tunnustaa.

Kuntaliitto toimitti alivaltiosihteeri Martti Hetemäen valmisteluryhmän käyttöön kuntien näkemykset kriisin jälkihoitoon. Nopealla aikataululla toteutettuun kyselyyn vastasi 163 kuntaa ja kaupunkia, joiden alueella asuu 4,3 miljoonaa asukasta.

Julkisen talouden tilan tunnistaen kunnat suhtautuvat erittäin kriittisesti kuntien velvoitteiden laajentamiseen uusilla tehtävillä. Tätä mieltä olivat lähes kaikki kunnat (96 prosenttia) kuntatyypistä riippumatta. Lähes kaksi kolmesta kunnasta näkisi tarpeellisena myös kuntien nykyisten tehtävien ja velvoitteiden karsimisen. Tarpeettomia tehtäviä ei sinällään koeta olevan, mutta valtion kykyyn noudattaa tehtävien rahoitusperiaatetta suhtaudutaan epäillen. Palveluiden tuottamiseen toivotaan enemmän joustoja. Selkeä esitys kunnilta tuli toimeentulotuen rahoituksen siirtämisestä kokonaan Kelalle sekä työmarkkinatuen kuntaosuudesta luopumisesta erityisesti, mikäli työttömyyden hoidon kuntakokeilu viivästyy tai peruuntuu. Kasvaneen työttömyyden kustannukset vyöryvät kuntien maksettaviksi ilman todellisia vaikuttamismahdollisuuksia.

Valtiovarainministeriössä on valmisteilla vähintään miljardin euron tukipaketti kunnille. Kriisi on jo nyt osoittanut, että miljardi on riittämätön. Kuntien viesti on, että valtion tulee kompensoida täysimääräisesti kaikki koronaepidemiasta aiheutuvat kustannukset. Vaikka kyse on samasta julkisen talouden velasta, valtion vahvat hartiat kestävät paremmin kuin 310 kunnan. Kunnat myös lähes yhteisessä rintamassa korostavat, että kustannukset ja tulomenetykset tulee korvata sinne, missä menetykset ovat suurimmat. Oikeudenmukaisimmaksi jakoperusteeksi laajasti koetaan suorien erikoissairaanhoidon kulujen ohella verotuloperusteinen kompensaatio.

Kriisistä toipuminen ei tule olemaan helppoa. Siihen tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Kunnat ja Kuntaliitto ovat tässä työssä mielellään mukana. Vain yhdessä onnistumme uuden Suomen rakentamisessa.

Minna Karhunen on Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja