Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita. 

Uusia kirjoituksia julkaistaan jatkossa talousneuvoston kokousten yhteydessä.

Korona sairastutti työmarkkinat

Jarkko Eloranta Julkaisupäivä 28.4.2020 8.00 Blogit

Työmarkkinat pysähtyivät maanantaina 16.maaliskuuta. Virus iski voimalla ja nopeudella, jota ei ennen ollut koettu. Yhteiskunta ja elinkeinoelämä vaikuttivat törmäävän vääjäämättömästi seinään.

Terveydenhuollossa oli jo viikkoja puhuttu, että hoidettavien käyrää pitää loiventaa. Käyrän loiventaminen on välttämätöntä, jotta sairaanhoidon kapasiteetti riittää ja kaikki tarvitsevat saavat asianmukaista hoitoa. Käyrän madaltaminen onnistuu erilaisilla rajoituksilla ja kurinalaisella henkilökohtaisella käytöksellä. Tässä onkin onnistu toistaiseksi hyvin.

Työmarkkinoilla on pyritty täysin päinvastaiseen toimintamalliin. Talouden törmätessä virusseinään työmarkkinoilla pyrittiin mahdollisimman nopeisiin toimiin yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Työmarkkinajärjestöt tekivät kahdessa päivässä yhteisen esityksen maan hallitukselle väliaikaisista toimenpiteistä, joilla vastattiin täysin poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Tämä esitys saatiin valmiiksi keskiviikkona 18. maaliskuuta eli käytännössä kaksi päivää sen jälkeen, kun vakavat häiriöt työmarkkinoilla alkoivat ilmetä. Kankeaksi moititut työmarkkinakorporaatiot taisivat yllättää kotiyleisön melkoisesti.

Keskusjärjestöjen sopimuksen ydin on lomautusten helpottaminen ja nopeuttaminen puristamalla neuvottelu- ja ilmoitusajat minimiin ja samalla parantamalla lomautettujen ja työttömäksi joutuvien suojaa työttömyysturvan parannuksilla. Sen lisäksi yritysten kustannuksia leikataan eläkemaksujen alentamisella vuoden loppuun. Eläkemaksualennus toteutetaan EMU-puskureita purkamalla. Puskurit oli tarkoitettu niin sanotun epäsymmetrisen talousshokin pehmentämiseen, mutta koronahädässä nämäkin säännöt joustivat. Samalla sovittiin, että puskurit täytetään tulevina vuosina työnantajamaksuja korottamalla.

Ensivaiheessa pahiten iskua otti vastaan majoitus-, matkailu- ja ravitsemisala. Siellä työmarkkinaosapuolet toimivat lomautusten helpottamisessa keskusjärjestöjäkin nopeammin sopimalla omissa työehtosopimuksissaan lyhyistä neuvottelu- ja sopimusajoista. Osapuolilla niin liitto- kuin keskusjärjestötasollakin oli vahva yhteinen tavoite pitää yritykset hengissä lomauttamalla työntekijät nopeasti. Jos yritykset säilyvät hengissä koronakriisin yli, suurimmalla osalla työntekijöitä on toivottavasti työpaikka mihin palata, kun tauti on hallinnassa ja taloutta ryhdytään joskus avaamaan.

Yt-neuvottelujen piirissä oleva työntekijämäärä nousi muutamassa viikossa yli 400 000:n. Huhtikuun toiseksi viimeisellä viikolla lomautettuja oli jo noin 160 000. Määrän voi ennustaa nousevan, kun muut toimialat seuraavat matkailu- ja ravintola-alan perässä. Myös liikenteessä ja logistiikassa on vaikeuksia. Osa teollisuudesta on jo kiinni joko logistiikkaongelmien tai kysynnän romahtamisen myötä. Kunnat näyttävät joutuvan myös talouskurimukseen, jota ratkotaan henkilöstösäästöillä.

Huomattavaa on, että kuntasektorilla noudatetaan edelleen normaaleja ilmoitus- ja yt-neuvotteluaikoja. Tämä sopii yhteen valtiovallan vetoomuksen kanssa siitä, että kunnat pidättäytyisivät lomauttamasta henkilöstöä. Vaikka korona kurittaa kuntia, kunta-alan palvelujen kysyntä ei pysähdy kuin seinään. Myös kuntatalouden puskurit ovat toista luokkaa kuin vaikkapa yksityisten palvelualojen pk-yrityksillä.

Kriisin pohjaa ei työmarkkinoilla ole vielä nähty, mutta pohdinta siitä, miten kriisistä tullaan ulos ja ylös on jo täydessä käynnissä. Paljon riippuu tietysti siitä, miten pitkään erilaiset rajoitukset ovat yhteiskunnassa voimassa. Jos ravintoloita ei kyetä avaamaan kesäkuussakaan, alan tulevaisuus on synkkä. Koulujen avaaminen sekä kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten höllentäminen antaisi signaalia paluusta kohti normaalimpaa tilannetta.

Sekin on huomattava, että vaikka Suomessa tauti saadaan hallintaan ja paluu kohti normaalimpaa elämää voi alkaa, ei maailma palaudu normaaliksi vielä kuukausiin. Ei ehkä edes tänä vuonna ja sillä on taasen vaikutusta Suomen vientiin ja matkailuun.

Työmarkkinoilla työttömyyttä ja lomautuksia ei aiheuttanut kustannuskilpailukykykriisi, vaan rajoitukset, rajojen sulkemiset sekä taudin hillitsemiseksi tapahtuneet ja vaaditut käyttäytymisen muutokset. Siksi työmarkkinoiden ongelmia ei ensisijaisesti ratkaista palkkojen ja työsuhteen ehtojen heikennyksillä. Yritysten kannattavuuden palautuminen ja palkkauskynnyksen alentaminen voi viedä aikansa. Siksi olisi järkevää pohtia nykyisestä poikkeavaa palkkatukea helpottamaan kriisistä palautumista ja työllisyyden tukemista.

Työttömien toimeentulon varmistaminen ja kohentaminen, ainakin tilapäisesti, olisi myös nopeasti kulutuskysyntää vahvistava toimenpide. Siksi olisi syytä keskeyttää ansiosidonnaisen päivärahapäivien kuluminen ainakin vuoden loppuun ja samalla tehdä peruspäivärahaan tasokorotus, joka parantaisi myös ansiosidonnaisten etuuksien tasoa. Tämä toimisi täsmälääkkeenä kotimaisen kulutuksen kohentamiseksi paremmin kuin vaikkapa yleinen tuloveron alennus.

Koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on uskallettava satsata kriisistä huolimatta ja kriisin vuoksi. Suomi pärjää vain osaamisella ja korkean jalostusarvon työpaikoilla. Niitä ei synny leikkaamalla ja vyötä kiristämällä. Rohkeita päätöksiä vaaditaan ja näihin satsaaminen on rohkeutta, etunojaa tulevaisuuteen. Sen lisäksi että leikkausten tie on taloudellisesti tuskainen, on huomioitava myös poliittinen todellisuus. Finanssikriisin jälkeinen talouspolitiikka tuotti Eurooppaan sellaisen sosiaalisen reseptin, että siitä syntynyttä poliittista keitosta ei voi päästää kiehumaan yli äyräidensä.

Jarkko Eloranta

Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja. Hänet valittiin tehtävään neljä vuotta sitten. Aikaisemmin hän työskenteli Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssa vuosina 1994 – 2016, joista viimeiset kuusi vuotta liiton puheenjohtajana. Valtiotieteiden maisteri Elorannan nykyisiä luottamustehtäviä ovat muun muassa Vakuutusyhtiö Turvan hallituksen puheenjohtajuus ja Työeläkeyhtiö Ilmarisen hallituksen varapuheenjohtajuus.