Alivaltiosihteerin virallinen EU-blogi

Jori Arvonen

EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvosen blogin tarkoitus on – ei välttämättä aina niin virallisesti - kertoa Suomen valmistautumisesta vuoden 2019 EU-puheenjohtajuuteen ja myöhemmin siitä, mikä kulloinkin puheenjohtajaa työllistää.

Blogissaan hän kuvaa ajankohtaisia EU-asioita ja valottaa niiden taustoja Helsingin näkökulmasta. Puheenjohtajuuskauden jälkeen on tarkoitus vielä arvioida sitä, miten Suomi ja EU onnistuivat yhteisten asioiden hoidossa.

Blogi ilmestyy pääsääntöisesti joka toinen viikko.


Jori Arvonen on työskennellyt EU-asioiden alivaltiosihteerinä valtioneuvoston EU-sihteeristössä vuodesta 2011. EU-sihteeristö vastaa Suomen EU-politiikan koordinaatiosta, avustaa pääministeriä EU-politiikan johtamisessa, antaa toimintaohjeet Suomen pysyvälle edustustolle EU:ssa ja edustaa Suomea muiden jäsenmaiden ja unionin toimielinten suuntaan omalla tasollaan.

Kirjoitukset

Sosiaalinen ulottuvuus – EU:n vai jäsenmaiden asia?

Jori Arvonen Julkaisupäivä 10.5.2019 11.25 Blogit

EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen on paras keino vastata kansainväliseen kilpailuun ja luoda kilpailukykyä, kasvua ja työpaikkoja. Sisämarkkinat kattavat 500 miljoonaa ihmistä. Samalla kun markkinoita avataan, pitää myös miettiä, miten se heijastuu eri asemassa oleviin ihmisiin ja miten esimerkiksi jäsenmaiden vastuulla olevaa sosiaaliturvan sääntelyä pitäisi koordinoida. On puhuttava EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta.

Poliittisten linjausten sosiaaliset vaikutukset näyttäytyivät karuimmillaan talous- ja finanssikriisin yhteydessä. Omaa talouttaan huonosti hoitaneet euroalueen hallitukset joutuivat tekemään kovia sopeutustoimia ja rakenneuudistuksia, jotta ne saivat kurssin oikenemaan ja markkinoiden luottamuksen palaamaan. Moni menetti työpaikkansa, eikä sosiaaliturvakaan tarjonnut yhtä hyvää turvaverkkoa kuin ennen kriisiä. Jälkikäteen voidaan sanoa, että kovaan talouskuuriin laitetut maat ovat päässeet jaloilleen.

EU-päätöksillä on sosiaalisia vaikutuksia

Kriisivuosien jälkeen Euroopan talous kasvaa – ainakin toistaiseksi. Silti myös EU-tasolla tulisi pohtia sitä, kuinka kasvun hedelmät hyödyttävät eri asemassa olevia eli minkälaiset sosiaaliset vaikutukset EU-tasolla yhdessä sovituilla linjauksilla on. Unionilla ei kuitenkaan ole toimivaltaa päättää esimerkiksi jäsenmaiden sisäisistä sosiaaliturvajärjestelmistä eli rahan jakautumisesta.

Tulisikin siis olla varovainen sen suhteen, mitä lupaamme EU:n tekevän kansalaisten eteen. Turha odotusten nostattaminen kostautuu tyytymättömyyden kasvuna.

EU:n toimivalta koskee muun muassa tasa-arvoa, yhdenvertaista kohtelua työmarkkinoilla, työntekijöiden suojelua, työntekijöiden liikkuvuutta ja sosiaaliturvaa rajat ylittävissä tilanteissa. Näissä asioissa tulee edetä EU-tasolla, huolehtia olemassa olevan lainsäädännön tehokkaasta toimeenpanosta ja myös laatia uutta lainsäädäntöä, mikäli tarve vaatii.

Osaavan työvoiman saatavuus korostuu

EU voi osaltaan myös edistää jäsenmaiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota asioissa, joissa toimivalta on jäsenmailla. Yksi keskeinen teema talouden kasvaessa on osaavan työvoiman saatavuus.

Kaikkien EU-maiden tulisi

  • panostaa osaamiseen, erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja jatkuvaan oppimiseen
  • ymmärtää, että järkevät panostukset hyvinvointipolitiikkaan tukevat pidemmällä tähtäimellä myös talouskasvua (hyvinvointitalous)
  • pyrkiä poistamaan liikkuvuuden esteitä, jotta työvoima voi joustavammin siirtyä sinne, missä on kysyntää (samalla on kuitenkin tärkeää estää liikkuvuuteen liittyvät väärinkäytökset ja sosiaalinen polkumyynti eli taata reilut sisämarkkinat)
  • edistää tasa-arvoa työmarkkinoilla, naisten työmarkkina-asemaa ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa
  • panostaa työsuojeluun, ihmisten työkyvyn ylläpitoon ja työurien pidentämiseen
  • estää nuorten syrjäytyminen.

Hyvinvointiin panostaminen kannattaa

Kun jäsenmaat panostavat ihmisten hyvinvointiin, työkykyyn ja osaamiseen, ne pystyvät osaltaan vastaamaan osaavan työvoiman tarpeeseen. Tämä puolestaan tukee talouskasvua, mikä hyödyttää myös kaikkein heikoimmassa asemassa työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, kun hyvinvointivaltion rahoituspohja vahvistuu. EU-tasolla tätä lähestymistapaa voidaan edistää, mutta lopulta on kuitenkin jäsenmaiden omassa toimivallassa päättää, mitä vahvistuneella rahoituspohjalla tehdään.

Kollegani Ville Korhonen valtioneuvoston EU-sihteeristöstä  on kehittänyt yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa edellä kuvaamaani suomalaista lähestymistapaa EU:n sosiaaliseksi ulottuvuudeksi. Pyrimme edistämään sitä Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja laajemminkin, kun vaikutamme kesäkuussa hyväksyttävään EU:n strategiseen ohjelmaan.

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita