Alivaltiosihteerin virallinen EU-blogi

Jori Arvonen

EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvosen blogin tarkoitus on – ei välttämättä aina niin virallisesti - kertoa Suomen EU-puheenjohtajuudesta 1.7.–31.12.2019.

Blogissaan hän kuvaa ajankohtaisia EU-asioita ja valottaa niiden taustoja Helsingin näkökulmasta. Puheenjohtajuuden jälkeen on tarkoitus vielä arvioida sitä, miten Suomi ja EU onnistuivat yhteisten asioiden hoidossa.


Jori Arvonen on työskennellyt EU-asioiden alivaltiosihteerinä valtioneuvoston EU-sihteeristössä vuodesta 2011. EU-sihteeristö vastaa Suomen EU-politiikan koordinaatiosta, avustaa pääministeriä EU-politiikan johtamisessa, antaa toimintaohjeet Suomen pysyvälle edustustolle EU:ssa ja edustaa Suomea muiden jäsenmaiden ja unionin toimielinten suuntaan omalla tasollaan.

Kirjoitukset

Unionille uusi suunta

Jori Arvonen Julkaisupäivä 12.4.2019 10.00 Blogit

Paras hetki näppäillä navigaattoriin uusi kohde on ennen liikkeelle lähtemistä. Sen jälkeen homma menee vaikeammaksi – takapenkiltäkin huudellaan ajo-ohjeita.

Euroopan unioni valitsee oman suuntansa kevään parlamenttivaalien jälkeen. Tie on mutkikas, auton moottori yskii ja yksi matkustajista aikoo hypätä kyydistä. Ennen liikkeelle lähtöä pitää vielä sopia, kuka on kuski.

Suomi ottaa EU:n neuvoston johdettavakseen pian sen jälkeen, kun kesäkuun huippukokous on sopinut unionin seuraavasta viisivuotisesta strategisesta ohjelmasta. Samalla on määrä valita ehdokas seuraavaksi komission puheenjohtajaksi. Meidän tehtävämme on osaltamme huolehtia siitä, että uuden vaalikauden työn alku sujuu järjestäytyneesti.

Brysselissä sanotaan, että agenda tekee puheenjohtajan, eikä päinvastoin. Tämä pitää vain osittain paikkansa.

Se, mitä EU tekee seuraavat viisi vuotta, on ollut viimeiset kaksitoista kuukautta Suomen vaikuttamistyön keskeisin asia. Haluamme, että unioni keskittyy ennen kaikkea perusasioihin: kasvun ja työpaikkojen luomiseen sekä turvallisuuteen. Kasvua syntyy muun muassa sisämarkkinoita kehittämällä ja kauppapolitiikkaa tehostamalla. Turvallisuutta vahvistaaksemme meidän täytyy syventää puolustusyhteistyötä ja varautua hybridiuhkiin. Ilmastonmuutoksen ja oikeusvaltioperiaatteiden pitää olla korkealla yhteisellä agendalla.

17 pääministerin kirjeestä vauhtia sisämarkkinakeskusteluun

Suunnittelemme, että hyödynnämme puheenjohtamiamme kokouksia käynnistämään uuden strategisen ohjelman toimeenpanon. Olemme käyttäneet paljon aikaa yhdessä muiden jäsenmaiden, neuvoston sihteeristön ja komission kollegojen kanssa tämän kokonaisuuden valmisteluun. Kaikki ministeriöt ovat antaneet oman panoksensa. Tuleva puheenjohtajuus on siis jo nyt tarjonnut meille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä EU tekee ensi kesästä eteenpäin.

Kasvuagendassa olemme ottaneet vetovastuun Suomen kanssa samoin ajattelevien jäsenmaiden keskuudessa. Pääministeri on tavannut näissä merkeissä kahdenvälisesti lähes kaikki kollegansa. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo saanut vetovastuun EU:n kasvustrategiaa pohjustavasta korkean tason työryhmästä.

Itse kutsuin joulukuun huippukokouksen yhteydessä koolle omien pääministeriensä mukana Brysseliin matkustaneita kollegoja ja sovimme yhteisestä vaikuttamissuunnitelmasta. Valtiosihteeri Kare Halonen houkutteli mukaan vielä muutaman muun jäsenmaan. Maaliskuun Eurooppa-neuvoston alla maaryhmämme 17 pääministeriä lähettivät Suomen aloitteesta sisämarkkinoiden kehittämistä korostaneen kirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Tuosta kirjeestä ja sen jälkeen julkistetusta Ranskan ja Saksan teollisuuspoliittisesta julistuksesta muodostui pohja päämiesten hyväksymille päätelmille.

Uutta kasvua ja työtä palvelumarkkinoilta ja digitaloudesta

Ydinkysymys on, miten EU vastaa globaaliin haasteeseen, jossa kaikki kilpailijamme eivät toimi samojen sääntöjen pohjalta? Kiina haastaa Euroopan ja Yhdysvallat.

Saksa ja Ranska esittivät unionin sisäisten kilpailusääntöjen ja valtiontukiehtojen muokkaamista. Niiden tavoitteena on, että säännöt mahdollistaisivat helpommin suurten eurooppalaisten yritysten fuusiot. Suomi ja runsaat 16 muuta jäsenmaata puolestaan näkevät EU:n sisämarkkinoiden kehittämisen olevan paras väline kilpailuun vastaamiseksi.

Tämä asetelma leimaa unionin kilpailukyvystä käytävää lähiaikojen keskustelua. Me emme halua vaarantaa markkinoiden toimivuutta emmekä heikentää kilpailua ja kuluttajien asemaa. Päinvastoin kannatamme, että palvelumarkkinoita kehitetään edelleen ja digitaalista taloutta vahvistetaan. Se tuo uutta kasvua ja työtä unioniin.

Tämä ei tarkoita, etteikö meidän tulisi kehittää omaa pelisilmäämme. Tarvitsemme vahvempia keinoja globaalin kilpailutilanteen tasoittamiseksi. Niitä pitää etsiä paitsi omaa juoksua parantamalla myös määrätietoisesti kauppapolitiikan välineillä.

Maaliskuun huippukokous oli välinäytös. Tuleva vaalikausi näyttää, mihin tasapaino kahden koulukunnan välillä asettuu. EU on luotu, jotta voimme yhdessä ratkoa tällaisia ongelmia. Näin käy nytkin. Jäsenmailla on sama tavoite ja suunta.

***

Tampereen merkittävästi tunnetumpi alivaltiosihteeri – Simo Frangen ja kumppanit – julkaisi vuonna 2011 kirjan, jonka nimi oli ”Joukossa virallisuus tiivistyy”. Se inspiroi meitä miettiessämme nimeä blogille, jossa on tarkoitus – ei välttämättä niin virallisesti - kertoa valmistautumisestamme EU-puheenjohtajuuteen ja myöhemmin siitä, mikä kulloinkin puheenjohtajaa työllistää. Yritän kuvata ajankohtaisia EU-asioita ja valottaa niiden taustoja Helsingin näkökulmasta. Lopuksi – ehkä pienen tauon jälkeen - on vielä paikallaan arvioida, miten Suomi ja EU onnistuivat yhteisten asioiden hoidossa; löytyikö navigaattorista yhteinen määränpää ja reitti.

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita