Erosopimus

Erosopimuksella puretaan hallitusti kaikki Britannian EU-jäsenyyteen perustuva yhteistyö. Sopimus ei sisällä määräyksiä EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Erosopimuksella määrätään vuoden 2020 loppuun kestävästä siirtymäkaudesta, jonka aikana EU:n ja Britannian suhde jatkuu EU:n nykysäännöillä, ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen. Ainoa merkittävä poikkeus on se, että Britannia ei enää siirtymäkauden aikana osallistu EU:n päätöksentekoon, eikä EU:n elinten toimintaan.

Erosopimuksen keskeisimpiä määräyksiä ovat:

  • Britanniaan ja EU-maihin ennen 1.1.2021 muuttaneiden EU:n ja Britannian kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä saavutettujen oikeuksien (esim. oleskelu-, työnteko- ja sosiaaliturvaoikeuksien) turvaaminen elinikäisesti.
  • Britannian sitoumus vastata kaikista EU:n jäsenenä tekemistään taloudellisista sitoumuksista.
  • Vuoden 2020 loppuun asti kestävä siirtymäkausi.
  • Irlannin ja Pohjois-Irlannin välistä rajaa ja yhteistyötä koskeva järjestely.
  • Siirtymäkauden lopussa (31.12.2020) vireillä olevien prosessien loppuunsaattaminen EU-lainsäädännön mukaisesti.

Erosopimus
Erosopimuksen artiklakohtainen esittely

Erosopimuksen pääasiallinen sisältö

Erosopimuksessa on 185 artiklaa, kolme pöytäkirjaa ja yhdeksän liitettä. Sopimus on jaettu kuuteen osaan.

  1. Yhteiset määräykset -osa (1–8 artiklat) sisältää etenkin sopimuksen täytäntöönpanoa, soveltamista ja tulkintaa koskevat määräykset.
  2. Kansalaisten oikeudet -osa (9–39 artiklat) sisältää määräykset, joilla suojataan EU:n ja Britannian kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä unionin oikeuteen perustuvaa asemaa ja oikeuksia.
  3. Eroa koskevat määräykset -osan (40–125 artiklat) päätarkoituksena on turvata oikeusvarmuus niin, että siirtymäkauden päättyessä vireillä olevat EU-oikeuden soveltamiseen perustuvat menettelyt voidaan viedä EU-säädösten mukaisesti päätökseen. Kolmannessa osassa annetaan myös tarvittavat erityismääräykset Britannian hallitun eron järjestämiseksi Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom).
  4. Siirtymäkausi -osassa (126–132 artiklat) määrätään vuoden 2020 loppuun ulottuvasta siirtymäkaudesta, joka tarvitaan eron ja tulevan suhteen väliin. Siirtymäkausi merkitsee EU:n nykysääntöjen soveltamisen jatkamista. Ainoa merkittävä poikkeus on se, että Britannia jää pois EU:n toimielimistä ja elimistä eikä enää osallistu EU:n päätöksentekoon.
  5. Rahoitusta koskevat määräykset -osassa esitettyjen sääntöjen (133–157 artiklat) avulla varmistetaan, että Britannia vastaa niistä taloudellisista sitoumuksista, jotka se on EU-jäsenyytensä aikana tehnyt. Lisäksi esitetään järjestelyt, jotka koskevat Britannian osallistumista nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa rahoitettaviin ohjelmiin niiden päättämiseen asti.
  6. Institutionaaliset ja loppumääräykset -osassa (158–185 artiklat) esitetään säännöt, joiden avulla varmistetaan sopimuksen yhdenmukainen tulkinta ja soveltaminen. Lisäksi perustetaan sopimuksen hallintoa varten sekakomitea sekä riitojenratkaisumenettely. Tässä osassa asetetaan myös tavoite, että osapuolet pyrkivät parhaansa mukaan sopimaan tulevasta suhteestaan ennen siirtymäkauden päättymistä.

Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevassa pöytäkirjassa sekä sen seitsemässä liitteessä esitetään rajajärjestelyä koskevat määräykset, joiden avulla on tarkoitus välttää tiukka rajavalvonta Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä.

Erosopimuksessa on myös pöytäkirja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvista tukikohta-alueista Kyproksessa sekä Gibraltaria koskeva pöytäkirja, jossa määrätään niistä erityiskysymyksistä, joita Britannian ero unionista aiheuttaa Gibraltarin osalta.

Erosopimuksen neuvotteluprosessi

Britanniassa järjestettiin 23.6.2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Äänestäjistä 51,9 prosenttia äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta.

Britannia jätti EU:lle eroilmoituksensa 29.3.2017. Siitä käynnistyi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklassa määritelty eroneuvotteluprosessi. Neuvottelut saatiin päätökseen 17.10.2019.

EU:n puolesta neuvottelijana toimi Euroopan komissio pääneuvottelija Michel Barnierin johdolla. Komissio neuvotteli Britannian kanssa Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen ja yleisten asioiden neuvoston antamien tarkempien neuvotteluohjeiden pohjalta.

Käsittely Suomessa

Suomea Eurooppa-neuvostossa edustaa pääministeri ja yleisten asioiden neuvostossa eurooppaministeri. Lisäksi eroneuvottelujen seurantaa ja ohjaamista varten perustettiin jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva neuvoston ns. Artikla 50 -työryhmä, joka kokoontui Brysselissä viikoittain.

Suomessa Britannian eroa käsitellään eri ministeriöissä kunkin ministeriön toimialan mukaisesti. Suomen kantojen yhteensovittamisesta vastaa valtioneuvoston kanslia, joka on toimittanut asiasta useita selvityksiä eduskunnalle.