Erosopimus

Erosopimuksella purettiin hallitusti kaikki Britannian EU-jäsenyyteen perustuva yhteistyö. Erosopimus on edelleen täysimääräisesti voimassa ja sitä sovelletaan rinnakkain EU:n ja Britannian tulevan suhteen sopimusten kanssa. 

Erosopimuksella määrättiin vuoden 2020 loppuun kestäneestä siirtymäkaudesta, jonka aikana EU:n ja Britannian suhde jatkui ikään kuin Britannia olisi vielä ollut EU:n jäsen. Ainoa merkittävä poikkeus oli, että Britannia ei enää siirtymäkauden aikana osallistunut EU:n päätöksentekoon, eikä EU:n elinten toimintaan.

Erosopimuksen keskeisimpiä määräyksiä ovat:

  • Britanniaan ja EU-maihin ennen 1.1.2021 muuttaneiden EU:n ja Britannian kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä saavutettujen oikeuksien (esim. oleskelu-, työnteko- ja sosiaaliturvaoikeuksien) turvaaminen elinikäisesti.
  • Britannian sitoumus vastata kaikista EU:n jäsenenä tekemistään taloudellisista sitoumuksista.
  • Vuoden 2020 loppuun asti kestänyt siirtymäkausi.
  • Irlannin ja Pohjois-Irlannin välistä rajaa ja yhteistyötä koskeva järjestely.
  • Siirtymäkauden lopussa (31.12.2020) vireillä olevien prosessien loppuunsaattaminen EU-lainsäädännön mukaisesti.

Erosopimus
Erosopimuksen artiklakohtainen esittely

Erosopimuksesta

Erosopimuksessa on 185 artiklaa, kolme pöytäkirjaa ja yhdeksän liitettä. Sopimus on jaettu kuuteen osaan.

  1. Yhteiset määräykset -osa (1–8 artiklat) sisältää etenkin sopimuksen täytäntöönpanoa, soveltamista ja tulkintaa koskevat määräykset.
  2. Kansalaisten oikeudet -osa (9–39 artiklat) sisältää määräykset, joilla suojataan EU:n ja Britannian kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä unionin oikeuteen perustuvaa asemaa ja oikeuksia.
  3. Eroa koskevat määräykset -osan (40–125 artiklat) päätarkoituksena on turvata oikeusvarmuus niin, että siirtymäkauden päättyessä vireillä olleet EU-oikeuden soveltamiseen perustuvat menettelyt voidaan viedä EU-säädösten mukaisesti päätökseen. Kolmannessa osassa annetaan myös tarvittavat erityismääräykset Britannian hallitun eron järjestämiseksi Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom).
  4. Siirtymäkausi -osassa (126–132 artiklat) määrätään vuoden 2020 loppuun jatkuneesta siirtymäkaudesta.
  5. Rahoitusta koskevat määräykset -osassa esitettyjen sääntöjen (133–157 artiklat) avulla varmistetaan, että Britannia vastaa niistä taloudellisista sitoumuksista, jotka se on EU-jäsenyytensä aikana tehnyt. Lisäksi esitetään järjestelyt, jotka koskevat Britannian osallistumista nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa rahoitettaviin ohjelmiin niiden päättämiseen asti.
  6. Institutionaaliset ja loppumääräykset -osassa (158–185 artiklat) esitetään säännöt, joiden avulla varmistetaan sopimuksen yhdenmukainen tulkinta ja soveltaminen. Lisäksi perustetaan sopimuksen hallintoa varten sekakomitea sekä riitojenratkaisumenettely.

Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevassa pöytäkirjassa sekä sen seitsemässä liitteessä esitetään rajajärjestelyä koskevat määräykset. Niiden avulla vältetään tiukka rajavalvonta Irlannin saaren sisällä rauhanprosessia kunnioittaen ja EU:n sisämarkkinoiden toimintaa vaarantamatta.

Erosopimuksessa on myös pöytäkirja Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvista tukikohta-alueista Kyproksessa sekä Gibraltaria koskeva pöytäkirja, jossa määrätään niistä erityiskysymyksistä, joita Britannian ero unionista aiheuttaa Gibraltarin osalta.

Erosopimuksen neuvotteluprosessi

Britanniassa järjestettiin 23.6.2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Äänestäjistä 51,9 prosenttia äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta.

Britannia jätti EU:lle eroilmoituksensa 29.3.2017. Siitä käynnistyi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklassa määritelty eroneuvotteluprosessi. Neuvottelut saatiin päätökseen 17.10.2019.

EU:n puolesta neuvottelijana toimi Euroopan komissio pääneuvottelija Michel Barnierin johdolla. Komissio neuvotteli Britannian kanssa Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen ja yleisten asioiden neuvoston antamien tarkempien neuvotteluohjeiden pohjalta.

Tietoa brexit-neuvotteluista ja EU:n neuvotteluasiakirjat komission verkkosivuilla
Suuntaviivat, neuvotteluohjeet, tehdyt päätökset ja päätelmät sekä tietoa neuvotteluprosessista neuvoston pääsihteeristön verkkosivuilla

Käsittely Suomessa

Suomea Eurooppa-neuvostossa edusti pääministeri ja yleisten asioiden neuvostossa eurooppaministeri. Lisäksi eroneuvottelujen seurantaa ja ohjaamista varten perustettiin jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva neuvoston ns. Artikla 50 -työryhmä, joka kokoontui Brysselissä viikoittain.

Suomessa Britannian eroa käsiteltiin eri ministeriöissä kunkin ministeriön toimialan mukaisesti. Suomen kantojen yhteensovittamisesta vastasi valtioneuvoston kanslia, joka toimitti asiasta useita selvityksiä eduskunnalle