Yksittäisiä malleja ei voi poimia kuin rusinoita pullasta

Kansainvälisiä kokemuksia Sosiaaliturva 2030 -työhön

Kuinka Universal Credit toimii Isossa-Brianniassa? Mitä osallisuus tarkoittaa Alankomaiden sosiaaliturvamallissa? Kuinka Hartz-reformit ovat vaikuttaneet Saksaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin kansainvälisessä seminaarissa 27. syyskuuta.

Keskustelussa mielenkiintoa herättivät erilaiset ratkaisut muun muassa vähimmäistuista, sosiaaliturvaan liittyviä sanktioista ja uudistuksen käyttöönottoon liittyvistä kokemuksista. Maat ja järjestelmät ovat erilaisia, mutta hyvin samankaltaiset kysymykset nousevat esiin maasta riippumatta. Ratkaisuja ohjaa kuitenkin maan oma järjestelmä, kulttuuri ja teknologian taso. Monet ratkaisut liittyvät myös historiallisiin syihin: vanhat kehityskulut ja polkuriippuvuudet vaikuttavat uudistuksiin.

Keskusteluissa saatiin selkeä näkymä siitä, miten vaikea eri maiden järjestelmiä on verrata keskenään. Yksittäisten hyvien käytäntöjen poimiminen ei onnistu, koska isot järjestelmät eroavat toisistaan ja sama ratkaisu eri ympäristössä voi johtaa erilaisiin lopputulemiin. Esimerkiksi nuorten tukeminen lähtee eri maissa aivan eri pohjalta riippuen siitä, millainen maan koulutusjärjestelmä on, kuinka pitkälle vanhempien taloudellinen vastuu ulottuu, ja millaisia tukia nuoren on mahdollista saada ennen ammatin hankkimista. Esimerkiksi Saksassa sosiaaliturvaan on määritelty erilaisia ehtoja ja tasoja alle 25-vuotiaille. Saksan tilannetta ja Hartz-reformia tilaisuudessa esitteli professori Wolfgang Schroeder. Pohdintaa herätti myös Hollannin participatiory society -malli, johon liittyvää keskustelua osallistumisen, aktiivisuuden ja työn suhteista on Suomessakin käyty. Apulaisprofessori Minna van Gervenin mukaan Hollannissa osallistumisen määrittely ja toteutus on pitkälti osoitettu kuntien tehtäväksi, mikä tuottaa paljon vaihtelua.

Toinen iso teema keskustelussa oli uudistuksen käyttöönoton haasteellisuus ja siihen tarvittavan ajan pituus. Päätöksenteko ja lainvalmistelu ovat jo itsessään suuria prosesseja. Varsinainen käyttöönotto kohtaa usein teknisiä haasteita tai ratkaisujen toteutus tuottaa yllättäviä seurauksia, joita joudutaan sovittamaan alkuperäiseen mallinnukseen. Professori Jane Millar kertoi, että Britannian Universal Credit -malliin on jo tehty useita muutoksia käyttöönoton ollessa vielä meneillään.

Seminaarin alustajat seuraavat Suomen uudistuksen valmistelua ja palaavat ottamaan kantaa Sosiaaliturva 2030 -vaihtoehtoihin hankkeen edetessä.

Toimi-hankkeen ja Helsingin yliopiston 27. syyskuuta 2018 järjestämässä seminaarissa kuultiin kolmen hyvin erilaisen maan sosiaaliturvareformeista kokemuksia ja tutkimustietoa. Ison-Britannian Universal Creditiä esitteli professori Jane Millar, Alankomaiden sosiaaliturvamallia apulaisprofessori Minna van Gerven ja Saksan Hartz-reformia professori Wolfgang Schroeder.

Tilaisuuden esitykset:
From welfare state to participation society
Hartz IV  ̶  Publicly subsidized employment, further training or an unconditional basic income?

Jane Millarin esitys Kela Lecture -luennolla:
Universal Credit: the UK’s new working-age benefit 

Tilaisuuden ennakkomateriaali:
Universal Credit Isossa-Britanniassa
Alankomaiden sosiaaliturvamalli
Hartz IV -reformi