Taloudelliset muutostekijät

Globaalisaation uudet muodot

Globaali talous, geopolitiikka ja digitalisaatio kietoutuvat yhteen arvaamattomin tavoin.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Yhdysvaltain ja Kiinan kilpailullinen keskinäisriippuvuus määrittää globaalia talouskehitystä, ja riskit kauppakonfliktien kärjistymisestä luovat kansainväliseen talouteen jatkuvaa epävarmuutta. Digitalisaatio voi jakaa valtaa uudelleen ja Kiinan hidastuva talouskasvu lisää epävarmuutta entisestään.

Globaalisti toimivien alustayritysten arvo- ja ansaintaketjut ovat muuttaneet maailmantalouden perinteisiä kauppavirtoja. Globaalien virtojen liikkeiden – mitä, missä ja miten tavaroita, tietoa ja palveluja tuotetaan – merkitys on koko ajan suurempi. Näiden virtojen hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti.

Kansainvälisen politiikan epävakaus ja useat samanaikaiset muutostekijät vaikeuttavat globalisaation suunnan ennakointia. Suomen kannalta erittäin merkittävää on EU:n tulevaisuuden kehitys osana kansainvälistä järjestelmää. Haasteena ovat EU:n poliittiset käänteet, ikääntynyt väestö ja rakenteelliset ongelmat, joiden vuoksi pitkän aikavälin kasvunäkymä on vaatimaton. Myös pankkisektorin ongelmien jatkuminen ylläpitää riskejä.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Miten vastataan lisääntyvään poliittiseen epävakauteen ja protektionismiin, jotka heikentävät maailman talouskehitystä?

Murtuuko globaalien alustatalouden toimijoiden asema, jos uudet teknologiat mahdollistavat ihmiskeskeisen toimintamallin, jossa dataa, arvoa ja palveluita voi vaihtaa ilman kolmatta osapuolta?

Millaisia verotusratkaisuja tulee kehittää?

Haaste Suomelle

Suomalaisten yritysten kyvykkyys pysyä mukana globaalissa arvo- ja ansaintaketjujen muutoksessa on iso haaste. Korkean arvonlisän yrityksillä on oltava Suomessa vakaa ja houkutteleva toiminta-ja kilpailuympäristö ja riittävästi osaavaa työvoimaa. Globaaliin murrokseen vastaaminen voi edellyttää myös verotulojen keräämisen periaatteiden uudistamista.

Suomi voi vaikuttaa – muun muassa energian tuotannossa, ruokataloudessa ja kiertotaloudessa teknologian kehitystä voidaan suunnata reilun maailmankaupan rakentamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Julkisen talouden kestävyys

Maailmanpolitiikka ja -talous määrittävät Suomen talouden kehityksen suunnan. Suomella on edelleen edessään myös rakenteelliset ongelmansa.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Pienenä avotaloutena Suomen talouskasvu riippuu merkittävästi maailmantalouden ja -kaupan kehittymisestä. Suomen talouden kehitystä määrittää myös EU-lainsäädäntö velvoitteineen.

Digitalisaatio, robotiikka, tekoäly ja muu teknologiakehitys muuttavat globaaleja arvo- ja ansaintaketjuja ja Suomen tulee pysyä mukana kehityksessä. 2030-luvulla talouskasvun ennakoidaan olevan edelleen vähäistä. Pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi. Jos työikäinen väestö supistuu nykyisten ennusteiden mukaisesti, väestörakenteen muutos lisää eläke-, sosiaali- ja terveydenhuoltomenoja.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Millaisia uusia rakenteellisia toimia tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi pohjoismaiselle tasolle ja julkisen talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä?

Millaisella nopeudella ja millä aloilla teknologinen murros vähentää ihmistyön tarvetta seuraavaksi ja mitä siitä seuraa?

Haaste Suomelle

Ilman nopeavaikutteisia toimia julkinen talous heikkenee ja seuraava taantuma kohdataan heikommassa julkisen talouden tilanteessa kuin aiemmin.

Teknologisen murroksen, digitaalisen talouden, väestönmuutoksen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset julkiseen talouteen voivat olla rapauttavia, mutta kehityskulut kestävyyttä tukeviin uudistuksiin ja esimerkiksi reaaliaikaisiin ja läpinäkyviin uusiin verotuksen periaatteisiin tarjoavat suuria mahdollisuuksia.

Työn ja toimeentulon murros

Työn tekeminen ja merkitys muovataan uusiksi.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Työn murros on syvä ja jatkuva teknologinen, taloudellinen, yhteiskunnallinen ja inhimillinen muutos. Automaatio, robotit ja tekoäly, luova tuho sekä jakamis- ja alustatalouden kehitys muuttavat ammattirakenteita, työn sisältöä ja työnantaja-työntekijä-suhdetta. Kyse ei ole kuitenkaan nopeasta siirtymisestä yhdestä tavasta tehdä töitä johonkin toiseen vaan pitkään jatkuvasta muutoksesta kohti entistä moninaisempaa ja monipuolisempaa työn maailmaa. Työn muuttuessa ihmiset kiinnittyvät yhteiskuntaan entistä monimuotoisempien tavoitteiden ja merkityksellisen tekemisen kautta.

Palkkatyössä työsuhdemuodot ja työelämän joustot vaativat uudelleen tarkastelua. Esimerkiksi osa-aikainen työ on lisääntynyt viime vuosina, eikä se ei aina takaa riittävää toimeentuloa. Työn murros kytkeytyy eriarvoistumiskehitykseen ja sosiaaliturvajärjestelmää koskeviin paineisiin.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Miten uusia, merkityksellisiä tapoja olla osana yhteiskuntaa tulisi tukea?

Miten järjestetään turvaverkot ja osaamisen jatkuva kehittäminen, kun työtä tehdään globaaleilla alustoilla, väliaikaisissa verkostoissa ja ilman perinteistä työntekijä-työnantajasuhdetta?

Haaste Suomelle

Jännitteet työn murroksessa ja teknologian kehityksen vaikutus työhön edellyttävät avointa keskustelua työn roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa.

Työn murroksen edetessä tarve uudistaa sosiaaliturvaa kasvaa. Uudistuvan sosiaaliturvan tulisi mahdollistaa palkkatyön, yrittäjyyden, alustatyön ja osaamisen kehittämisen joustava yhdistäminen ja vuorottelu eri elämäntilanteissa.

Työn ja ammattien muutokseen on vastattava aktiivisesti uudistamalla osaamista ja kehittämällä jatkuvaa oppimista.