Teknologiset muutostekijät

Teknologiamurros yhteiskunnassa

Teknologioiden kehitys läpäisee koko yhteiskunnan ja vaikuttaa sen toimintaedellytyksiin.

Mitä muutoksesta tiedetään?

Teknologiamurros ja neljäs teollinen vallankumous ovat käynnissä. Ennakointi on vaikeaa, sillä kehitys on epälineaarista, kehitysnopeus vaihtelee aloittain ja muutokset vaikuttavat ristiin eri alojen välillä. Innovaatioiden syntyminen riippuu monen eri teknologian kypsyystasosta ja yhteisvaikutuksesta. Murroksella on suuria vaikutuksia yhteiskuntaan ja sen järjestelmiin, elinkeinoelämään, yhteisöihin ja yksilöihin.

Teknologia määrittää yhä enemmän yhteiskuntien ja kansainvälisen järjestelmän luonnetta ja toimintaa, mikä tuottaa uudenlaisia riippuvuussuhteita ja kilpailua. Kehitys vaikuttaa globaalin vallan uusjakoon ja on avainasemassa muun muassa kestävän kehityksen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tavoitteiden saavuttamisessa.

Monimuotoisen teknologiapolitiikan merkitys korostuu, kun mietitään millaisia valintoja ja panostuksia Suomessa ja Euroopassa tehdään omavaraisuuden, eettisten kysymysten tai turvallisuuden ja rauhan takaamisen suhteen.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Millä aikajänteellä uudet teknologiat vaikuttavat?

Millaisia vaikutuksia teknologiamurroksilla on yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin tai globaaliin voimatasapainoon?

Haaste Suomelle

Miten Suomi kykenee hyödyntämään teknologisen murroksen mahdollisuudet ja hallitsee riskejä ja uhkia? Haasteeseen vastaaminen vaatii järjestelmällistä ennakointia ja pitkän aikavälin tavoitteiden ja valintojen määrittämistä.

Tarvitaan uudenlaista ja johdonmukaista politiikkaa TKI-valintojen suuntaamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tarvittava kansallinen osaaminen ja kilpailukyky. Samalla tulee varmistaa yksilöiden ja yritysten toimintakyky, osallisuus ja luottamus teknologistuvassa ympäristössä.

Suomen tulee olla aktiivinen kansallisen ja kansainvälisen regulaation kehittämisessä. Näin osaltaan varmistetaan teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä läpinäkyvä, ihmiskeskeinen ja turvallinen toimintaympäristö.

Tietopolitiikan ja eettisten kysymysten nousu

Digitaalisen teknologian soveltamisen puitteet muotoutuvat tietopoliittisessa keskustelussa.

Mitä muutoksesta tiedetään

Alusta- ja datatalouden rakentaminen kulkee hyvin erilaisia polkuja eri maissa. Yhdysvalloissa korostuu muutama iso yritys, kun taas Kiinassa tiedonhallintaa kehitetään valtiojohtoisesti. Euroopassa on pyritty vahvistamaan ihmisen oikeutta itseään koskevaan tietoon.

Tiedon hyödyntämisen linjaukset ja periaatteet muodostuvat tietopoliittisessa keskustelussa, jota käydään lisääntyvästi sekä Suomessa että EU:ssa. Keskustelun seurauksena määrittyvät ne reunaehdot, joiden mukaan digitaalisia ratkaisuja voidaan kehittää ja soveltaa sekä yksityisellä sektorilla että viranomaistoiminnassa. Mahdollistava ja luottamuksen turvaava sääntely on edellytys uusille liiketoimintamahdollisuuksille ja paremmille palveluille.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Millainen tietoyhteiskuntamalli menestyy tulevaisuuden globaalissa kilpailussa?

Millaiset politiikkatoimet mahdollistavat parhaiten tulevaisuusorientoituneen  digitalisaation?

Mihin suuntaan Euroopan digitaaliset sisämarkkinat kehittyvät?

Haaste Suomelle

Ihmisten ja organisaatioiden osallisuus ja luottamus tiedon ja teknologian murroksessa pitää säilyttää. Sääntelyä luodessa tulee huomioida ihmisten yksityisyyden suoja sekä teknologian hyödyntämisen kompleksiset eettiset kysymykset, vastuut ja hyväksyttävyys. Eettisen keskustelun käyminen on välttämätön edellytys digitaalisen luottamuksen kehittymiselle ja eurooppalaisen datatalouden kestävälle kasvulle.

Suomessa tarvitaan johdonmukaista tietopolitiikkaa sekä toimintamalleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä mahdollisten uusien toimijoiden rakentavaan yhteistyöhön.

Kyberturvallisuus ja hybridivaikuttaminen

Uhkaympäristön muutos vaatii monimuotoista ja jatkuvaa osaamisen ja ratkaisujen kehittämistä.

Mitä muutoksesta tiedetään

Kyberuhkiin ja hybridivaikuttamiseen varautumisen merkitys korostuu edelleen. Teknologiamurros muuttaa turvallisuusuhkia ja haastaa turvallisuuspolitiikkaa. Kyberiskut, tietomurrot ja informaatioympäristön manipulointi ovat yleistyneet. Hybridivaikuttamisella häiritään vaaleja ja hämärretään käsitteitä sodasta ja rauhasta. Viranomaisten on entistä vaikeampi saada viestittyä oikeaa tietoa, ja yhteiskunta on haavoittuvampi väärään tietoon perustuvalle vaikuttamiselle.

Teknologia on avainasemassa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tavoitteiden saavuttamisessa ja ratkaisujen kehittämisessä myös kyber- ja hybridiuhkien osalta. Suomalainen kyberturvallisuusosaaminen ja vakaa toimintaympäristö ovat merkittäviä kilpailuetuja. Nämä lisäävät myös kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Mitä kysymyksiä muutoksesta nousee?

Kuinka alati muuntautuva kyberuhka tulisi määritellä?

Kuinka tunnistetaan nopeasti muuttuvat hybridi- ja kybertoiminnan keinot?

Miten uusiin uhkiin voitaisiin vastata ja mahdollisuuksiin tarttua?

Haaste Suomelle

Teknologian muutoksen myötä myös kriittinen infrastruktuuri tulee ajatella uudelleen. Suomella ja Euroopan unionilla on oltava jaettu ymmärrys siitä, mitä kaikkea meidän tulee tulevaisuudessa itse hallita, omistaa ja osata itse ja millaisilla keinoilla.

Keskinäisriippuvuuksien jatkuva muutos edellyttää turvallisuusarkkitehtuurin jatkuvaa kehittämistä ja uudelleenmäärittelyä. Tämä on haaste myös kyberturvallisuuden johtamiselle ja kokonaisturvallisuuden kehittämiselle. Olennaista on myös tukea yksilön, yhteisöjen ja yritysten valmiuksia ymmärtää muuttuvia tiedon ja turvallisuuden kysymyksiä.