Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Talouspolitiikka-kirjoitussarja
Pääministeri Orpo: Hallitusohjelma luo polkua kohti taloudellista kriisinkestävyyttä

valtioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 20.12.2023 8.46
Kolumni

Eduskunta hyväksyi 18. joulukuuta vaalikauden ensimmäisen talousarvion. 87,9 miljardia euroa sosiaali- ja terveyspalveluihin, yliopistoille, poliisille, maanpuolustukseen ja lukuisiin muihin tärkeisiin tarpeisiin. Suomi on laaja hyvinvointivaltio nyt, ja hallituksen ohjelman toteutuksen jälkeen.

Velkaakin otetaan. Karkeasti joka kahdeksas käytetty euro rahoitetaan uudella velalla. Kasvaneet korkomenot, hyvinvointialueiden tilanne ja välttämättömät tarpeet puolustuksessa ovat esimerkkejä isoista menoeristä, joiden vuoksi velkaa joudutaan ottamaan. Mittavat alijäämät eivät täyty hetkessä, mutta suunta on nyt muutettu.

Tulevaisuudessa on paljon mahdollisuuksia, mutta niin on epävarmuuttakin. Maailmanpolitiikan mannerlaatat hakevat uutta asentoa. On viisautta toivoa parasta ja varautua kaikkeen. Kotimaassa tarvitsemme erityisesti talouteen liikkumavaraa, jotta voimme kantaa ihmiset ja yritykset vaikeiden aikojen yli tulevaisuudessakin.

Velkaantumista vähennetään vaalikauden aikana kuudella miljardilla eurolla.

Mittakaava perustui valtiovarainministeriön ja useiden muiden asiantuntijatahojen suositukseen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa ohjelman edistymistä ja toimenpiteet etenevät suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on velkasuhteen taittaminen. Uusien tietojen valossa näyttää selvältä, että kuuden miljardin lisäksi tarvitsemme uusia ratkaisuja.

Talouden mittarit ovat kääntyneet heikompaan suuntaan hallitusohjelmaneuvotteluiden jälkeen. Julkiselle taloudelle se tarkoittaa vähemmän verotuloja. Alijäämää kasvattavat myös paisuvat menot, erityisesti edellisen hallituksen rakentamassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Suunta on huolestuttava.

Tämän tosiasian tunnustaminen olisi välttämätöntä kaikille: elämme yli varojemme tulevien sukupolvien piikkiin. Mikäli nyt emme onnistu muuttamaan suuntaa, on tulevaisuudessa vaadittavien toimenpiteiden mittakaava kertaluokkaa rajumpi.

Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n lainsäädäntöä. Tänään julki tulleen valtiovarainministeriön ennusteen mukaan olemme rikkomassa näitä yhdessä sovittuja sääntöjä. Heikkenevä talouskasvu romahduttaa alijäämän EU-lainsäädännön vaatiman rajan alle.

Hallitus on pakotettu tekemään uusia sopeutustoimia hyvinvointipalveluiden rahoituspohjan pelastamiseksi jo kehysriihessä. Hyvinvointialueiden menopaine on aiheuttamassa mittavaa uudelleenkohdennusten tarvetta kehysmenoihin. Kuntien valtionosuuksien vähenemisen kompensoiminen on katettava kehysten sisältä. Ratkaisujen hakeminen on jo aloitettu. Keinovalikoiman tulee olla mahdollisimman laaja.

Pelkällä leikkaamisella emme tästä nouse. Mittavat veronkiristykset olisivat hölmöläisen peiton jatkamista. Veropohjien pieneneminen söisi veronkiristysten hyötyä. Tämä on nähty finanssikriisin jälkeen useissa maissa – Suomessakin. Hyvinvointivaltio on olemassa ainoastaan, jos pidämme ahkeruuden kannustimista huolta.

Pysyvä ratkaisu velkaongelmaan on lopulta työ ja talouskasvu. Siksi sopeutusten rinnalla tulee valmistella kasvupaketti. Käytössämme on vielä monia ratkaisuja, joilla annetaan työlle ja yrittämiselle tilaa. Voimme tehdä sääntelyssä ja verotuksessa rakenteellisia uudistuksia, jotka eivät suoraan rasita julkista taloutta.

Investointiaikomuksia on historiallisen paljon. Vihreä siirtymä on Suomelle aito mahdollisuus. Meidän täytyy tarttua tilaisuuteen. Jos onnistumme kotiuttamaan edes osan suunnitteilla olevista investoinneista, saisi kasvu tarvitsemansa piristysruiskeen.

Säästöjäkin tarvitaan. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa menojen kasvu on pysyvästi tulojen kasvua nopeampaa. Menot on jälleen asetettava tärkeysjärjestykseen. Hyvän suuntaviivan uusille ratkaisuille antaa hallituksen sopima periaate, jonka mukaan sopeutukset pyritään toteuttamaan siten, että ne tukevat työllisyyttä ja kasvua. Työn linja pitää.

Julkisesta keskustelusta saa helposti käsityksen, että ratkaisuista vallitsisi Suomessa suuri erimielisyys. Tämä ei täysin pidä paikkaansa. Kun päivänpolitiikkaan ottaa askeleen etäisyyden, voi huomata kuinka yksimielisiä olemme perusvalinnoista.

Jaamme näkemykset siitä, että turvallisuudessa ja huoltovarmuudessa Suomen pitää olla vahva. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pidetään yhteiskuntamme voimavarana. Demokratian instituutioista, riippumattomasta oikeuslaitoksesta ja sananvapaudesta pidetään tiukasti kiinni. Olemme yhtä mieltä EU:n ja länsi-integraation hyödyistä. Listaa voisi jatkaa pitkälle.

Nämä ovat niitä suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä perusrakenteita, joiden varaan uudet ratkaisut on yhdessä hyvä rakentaa.

Erimielisyyksiä joistakin keinoista on. Suomessa on nähty ammattiyhdistysten poliittisia lakkoja. Liittojen keskeinen tavoite on päästä määrittelemään sitä, mitä uudistuksia hallitus voi hallitusohjelmasta toteuttaa ja mitä ei.

Enemmistöhallitus on saanut vaaleissa suomalaisilta valtakirjan viedä talous kestävälle uralle ja uudistaa Suomea. Eduskunnassa enemmistö on hyväksynyt hallitusohjelman ja vahvistanut sen reformit.

Kansalaisyhteiskunnan avoin keskustelu ja osallistaminen ovat tärkeitä. Kolmikantaisissa työryhmissä arvioidaan lakiesitysten sisältöjä yhdessä. Vientimallista on mahdollista neuvotella, jos halukkuutta neuvottelemiseen löytyy.

Hallitus on edelleen avoin ehdotuksille, joilla hallitusohjelman tavoitteisiin päästään. Vaihtoehtoja yli kuuden miljardin euron vaikutusarvioidulle toimenpidekokonaisuudelle ei ole toistaiseksi esitetty.

Velkaongelma on niin mittava, ettei se yhden vaalikauden aikana ratkea. Ei kukaan ole niin väittänytkään. Hallituksen uudistukset vievät Suomea kertaluokkaa kestävämpään suuntaan. Siitä huolimatta seuraavallekin hallitukselle riittää tekemistä.

Maan hallituksella on viime kädessä vastuu siitä, että hyvinvointivaltio on olemassa myös tuleville sukupolville. Tilanne on erittäin haastava ja hallituksella on edessään vaikeita päätöksiä. Mutta ennenkin olemme pärjänneet. Tekemättä ei voi jättää.

Petteri Orpo

Pääministeri

Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa neuvoston jäsenet ja asiantuntijat kirjoittavat talouden ajankohtaisista kysymyksistä sekä taustoittavat talousneuvostossa käsiteltäviä asioita.