Talouspolitiikka-kirjoitussarja

Koronakriisin myötä tuntuvasti noussut julkisen velka ja nyttemmin nopeasti kohonnut korkotaso ovat nostaneet julkisten menojen ja velkaantumisen hillinnän jälleen valokeilaan. Julkisen velan vähentäminen on nousemassa seuraavan hallituskauden yhdeksi keskeiseksi haasteeksi ja myös julkisen talouden sääntöpohjaisen ohjauksen tulisi pyrkiä tukemaan tätä tavoitetta mahdollisimman tehokkaasti.

Suomi on kohdannut yhdessä muun Euroopan kanssa energiakriisin. Kriisin syy on yksiselitteinen – Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Lisäksi Venäjä kiristää energia-aseellaan Eurooppaa. Suomeen ei Venäjältä energiaa oleellisia määriä tule. Kevään ja kesän aikana sähkön, hakkeen, putkikaasun, hiilen ja öljyn tuonti Venäjältä päättyi. Venäjän kauppa voi nyt olla historiaa pidemmäksi aikaa, ja sen mukaan pitää elää.

Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa luo epävarmuutta talouteen ja työllisyyteen ja sen myötä koko yhteiskunnan resilienssiin. Poliittisia päätöksiä talouden ja kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi joudutaan tekemään aiempaa lyhytjänteisemmin. Joudumme reagoimaan nopeasti kansallisesti ja koko Euroopan tasolla.

Professori Partha Dasguptan nimeä kantava luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä korostava raportti on saavuttanut laajaa kansainvälistä huomiota. Sir Partha esitteli raporttinsa pääteesejä suomalaiselle yleisölle pääministeri Marinin johtaman talousneuvoston konferenssissa kesäkuun alussa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut valtavan humanitäärisen kriisin ja vakavaa vaaraa globaalille turvallisuudelle, mutta sodalla on myös laajoja vaikutuksia maailmantalouteen ja -kauppaan.

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt Euroopan turvallisuuden perustaa. Ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan suurvalta on ryhtynyt sotatoimiin Euroopassa toista valtiota kohtaan. Neuvottelutien hylännyt Venäjän johto aiheuttaa toimillaan valtavasti kärsimystä ja tuhoa – ei yksin Ukrainalle, vaan myös sen omalle kansalle.

Koronakriisi pysäytti EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamisen prosessin keväällä 2020. Jatkamme työtä EU:n valtiovarainministereiden talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tänä keväänä uusissa olosuhteissa.

Ilmastonmuutoksen ja maapallon keskilämpötilan kasvun hillitsemiseksi EU on terävöittänyt ilmastopoliittista linjaansa. Komissio on antanut ehdotuksia mm. päästökaupan laajentamisesta, hiilitullimekanismista ja energiaverotuksesta. Samaan aikaan EU:ssa pohditaan, miten vakaus- ja kasvusopimusta tulisi päivittää vastaamaan tämän päivän ja etenkin huomispäivien haasteisiin.