Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle vaalikausittain tulevaisuusselonteon, jonka tarkoituksena on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä, tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita. Selonteko toimii keskustelunavauksena seuraaville vuosille. Selonteko on annettu vuodesta 1993 alkaen.

Tulevaisuuselonteko laaditaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa koostuu ministeriöiden yhteisestä tulevaisuustyöstä, jonka tehtävänä on rakentaa ymmärrystä tulevaisuuden kehityskuluista. Toinen osa avaa kohdennetusti jonkin tai joitakin tulevaisuustyössä esiin nousseista ilmiöistä sekä niiden mahdollisia ratkaisuja.

Ministeriöiden yhteisellä ennakointityöryhmällä on keskeinen rooli tulevaisuusselonteon ensimmäisen osan laatimisessa. Valtioneuvoston kanslia koordinoi ryhmän työtä, ja ministeriöiden edustajat osallistavat hallinnonalojensa ja verkostojensa asiantuntijoita. Yhteistyötä tehdään myös kansallisen ennakointiverkoston, kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden sekä Ennakointiluotsin kanssa.

Eduskunta ja hallitus käsittelevät selontekoa yhdessä, ja se tarjoaa aineksia myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Selontekomenettelyn ansiosta eduskunta voi ottaa kantaa sekä ministeriöiden tulevaisuustyöhön että valtioneuvoston valitsemaan kärkiteemaan.

Tulevaisuusselonteko 2019-2023

Valtioneuvoston 19.1.2023 hyväksymä tulevaisuusselonteko rakentaa yhteistä ymmärrystä seuraavien sukupolvien Suomesta. Tulevaisuusselonteon systemaattinen tulevaisuuden pohdinta luo pohjaa ennakoivalle hallinnolle.

Selonteko on tärkeä osa valtioneuvoston tulevaisuustyötä. Sen tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan avartaa ajattelua, haastaa oletuksia ja kasvattaa tietoisuutta tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista sekä niiden vaikutuksista.

• Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa: Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen
• Pääministeri Sanna Marinin esittelypuheenvuoro eduskunnalle tulevaisuuselonteosta 24.1.2023

Skenaariotyöllä kartoitettiin kehityskulkuja

Selonteossa on kaksi osaa. Ensimmäinen osa esittää neljä erilaista skenaariota mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista. Skenaariot eivät ole ennusteita, ja moniin kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa. Suomen tarvitsemat toimet liittyvät seuraaviin laajoihin kysymyksiin:

1. Miten vaikutamme toimintaympäristöömme niin, että edistämme tuloksellisesti rauhaa, turvallisuutta, vakautta, hyvinvointia, kestävää kehitystä, demokratiaa ja ihmisoikeuksien toteutumista?
2. Miten on mahdollista vastata hyvinvointiyhteiskunnan arvolupaukseen tulevaisuudessa?
3. Miten pystymme luomaan kestävää kasvua synnyttävän toimintaympäristön?
4. Miten varmistetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ja ratkaistaan kestävyysvaje?
5. Miten ilmastonmuutoksen hillintä, luontokadon torjunta ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen tehdään oikeudenmukaisesti?
6. Miten turvataan tulevien sukupolvien mahdollisuudet sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään elämään?

Ensimmäinen osa tehtiin virkatyönä kaikkien ministeriöiden yhteistyössä. Se toimii ministeriöiden strategiatyön tukena ja vahvistaa valtionhallinnon kykyä varautua tulevaisuuteen.

Osana tulevaisuusselontekoa järjestettiin 50 tulevaisuusdialogia Suomen tulevaisuudesta eri puolilla Suomea erätauko-keskustelumenetelmällä. Dialogeihin kutsuttiin eri sukupolvia, erityisesti nuoria, ja eri sukupuolia, eri taustoista tulevia ja erilaista arkea eläviä. Tavoitteena oli, että erityisesti he, jotka yleensä eivät syystä tai toisesta osallistu tulevaisuuskeskusteluun, tulisivat mukaan pohtimaan Suomen tulevaisuutta.

Seuraavien sukupolvien Suomi

Tulevaisuusselonteon toisessa osassa tarkasteltiin, miten tulevia sukupolvia voidaan huomioida paremmin säädösvalmistelussa ja miten ennakointia voidaan hyödyntää entistä paremmin.  Tulevaisuuden ydinkysymys on, miten varmistamme, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuudet kestävään elämään.

Tulevien sukupolvien huomioiminen lisää vastuullisuutta poliittisista valinnoista. Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus kuuluu olennaisesti kestävän kehityksen periaatteeseen: velvollisuuteen olla vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitaan. Selonteko tuo esiin kansainvälisiä esimerkkejä instituutioista, jotka huomioivat tulevia sukupolvia. Lisäksi se esittelee tapoja lisätä sukupolvien välistä solidaarisuutta.