Tulevaisuusselonteko

Valtioneuvosto antaa tulevaisuusselonteon eduskunnalle vaalikausittain. Tulevaisuusselonteon tehtävä on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä, tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita. Selonteko toimii keskustelunavauksena seuraaville vuosille. Selonteko on annettu vuodesta 1993 alkaen.

Tulevaisuuselonteko laaditaan kahdessa osassa. Ensimmäisen osan muodostaa ministeriöiden yhteinen tulevaisuustyö, jonka tehtävänä on rakentaa ymmärrystä tulevaisuuden kehityskuluista. Toinen osa avaa kohdennetusti jonkin tai jotkut tulevaisuustyössä esiin nousseista ilmiöistä sekä mahdollisia ratkaisuja.

Eduskunta ja hallitus käsittelevät selontekoa yhdessä, ja se tarjoaa aineksia myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Selontekomenettely mahdollistaa, että eduskunta voi ottaa kantaa sekä ministeriöiden tulevaisuustyöhön että valtioneuvoston valitsemaan kärkiteemaan.

Tulevaisuusselonteko 2019-2023

Valtioneuvoston seuraavan tulevaisuusselonteon valmistelu on käynnistynyt keväällä 2020. Selonteon valmistelulle on asetettu ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marinin valtiosihteeri Henrik Haapajärvi.

Tavoitteena on kehittää tulevaisuusselonteon vaikuttavuutta ja kytkeä se ministeriöiden yhteiseen ennakointityöhön.

Tulevaisuusselonteko annetaan kahdessa osassa dialogisuuden ja osallistamisen edistämiseksi.

  1. Ensimmäisen osan muodostaa Seuraavien sukupolvien Suomi -skenaariotyö, joka luo kokonaiskuvaa tulevaisuuden kehityskuluista. Skenaariotyössä kartoitetaan yhteiskunnallisia, teknologisia, taloudellisia, ympäristöllisiä ja poliittisia muutoksia, niihin liittyviä epävarmuuksia sekä niiden vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulevaisuuteen. Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2021.
  2. Toisessa osassa valtioneuvosto avaa kohdennetusti jonkin tai jotkut skenaariotyössä esille nousseista ilmiöistä, sekä mahdollisia ratkaisujen suuntia. Selonteon toinen osa annetaan eduskunnalle syyskaudella 2022.

Keskeinen rooli tulevaisuusselonteon ensimmäisen osan laatimisessa on ministeriöiden yhteisellä ennakointityöryhmällä. Valtioneuvoston kanslia koordinoi ryhmän työtä. Ministeriöiden edustajat puolestaan osallistavat hallinnonalojensa ja verkostojensa asiantuntijoita. Yhteistyötä tehdään myös kansallisen ennakointiverkoston, kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden sekä Ennakointiluotsin kanssa.

50 dialogia Suomen tulevaisuudesta valmistelun tueksi

Hallitus on luvannut ohjelmassaan kehittää ja kokeilla uusia vuorovaikutusmenetelmiä, jotta ihmisiä saataisiin osallistumaan entistä paremmin ja laajemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 

Osana tulevaisuusselontekoa valtioneuvoston kanslia ja Erätauko-säätiö ovat järjestäneet 50 dialogia Suomen tulevaisuudesta. Keskusteluita järjestettiin Erätauko-menetelmällä eri puolilla Suomea yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Dialogeihin kutsuttiin eri sukupolvia, erityisesti nuoria, ja eri sukupuolia, eri taustoista tulevia ja erilaista arkea eläviä. Tavoitteena oli, että erityisesti he, jotka yleensä eivät syystä tai toisesta osallistu tulevaisuuskeskusteluun, tulisivat mukaan pohtimaan Suomen tulevaisuutta.


Aiemmat tulevaisuusselonteot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 2018

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kestävästä kasvusta ja hyvinvoinnista 2013

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta 2009